Presidentti Niinistö ehdottaa yhteistä vierailukutsua Pohjoismailta Yhdysvaltain presidentille

Presidentti Sauli Niinistö ehdottaa, että Pohjoismaat kutsuisivat Yhdysvaltain presidentin yhdessä vieraakseen. Niinistö puhui asiasta Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Helsingissä.

Niinistö mainitsi, että Pohjoismaiden johtajat tekivät yhteisen matkan Valkoiseen taloon vuonna 2016.

–  Herättelin kyllä silloin ajatusta, että nyt meidän pitäisi olla tietysti kohtelias myös siihen suuntaan ja pyytää Yhdysvaltoja tänne yhteisesti meidän vieraaksemme. Siihen varmasti on Suomella valmiuksia, siihen on varmasti muillakin Pohjoismailla valmiuksia, Niinistö sanoi.

Vastaavantyyppinen yhteinen tapaaminen Pohjoismaissa on ollut viimeksi vuonna 2013 Tukholmassa, jossa Pohjoismaiden johtajat tapasivat Yhdysvaltain silloisen presidentin Barack Obaman.

Venäjän kanssa käytännön asiat yritettävä hoitaa

Venäjä-yhteistyöhön liittyen Niinistö kertoi keskustelleensa Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören kanssa siitä, että Venäjän naapurimaina tietyt käytännön asiat pitää yrittää edelleen hoitaa.

–  Olen esittänyt esimerkkinä meriliikenteen Suomenlahdella, jossa on harjoitettu yhteistä valvontaa. Myös Viro on ollut siinä mukana.

Niinistö painotti, että yhteistyötä tehdään yhteiseksi hyväksi, jotta vältetään esimerkiksi siviilionnettomuudet. Hänen mukaansa on tärkeää, että tämän tyyppiset asiat saadaan edelleen sujumaan.

Yhteydenpidon venäläisiin kansalaisjärjestöihin Niinistö arvioi tällä hetkellä äärimmäisen vaikeaksi. Hänen mukaansa Venäjälle meneminen tuskin onnistuu ja toisaalta on myös merkkejä siitä, että Venäjällä kansalaisliikkeiden edustajat ovat ja joutuvat olemaan äärimmäisen varovaisia.

Pohjoismaat ja Baltian maat turvallisuusyhteistyöhön

Niinistö toivoo, että Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä syvennettäisiin yhä enemmän turvallisuuskysymyksissä.

–  Näkisin mielelläni hyvin toimivan NB8-yhteistyön kurottavan yhä enemmän myös turvallisuuden puolelle. Parlamenttien yhteistyö on jo tiivistä, mutta rohkaisen teitä edelleen vahvistamaan yhteyksiä ja tiedon ja tilannekuvan vaihtoa esimerkiksi avainvaliokuntien välillä, hän sanoi puheessaan Pohjoismaiden neuvostolle.

Hän viittaa NB8:lla Pohjoismaiden ja Baltian maiden muodostamaan keskinäiseen ryhmään, jonka kesken käsitellään ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita sekä maailmanlaajuisesta että Euroopan näkökulmasta.

Pohjoismaiden neuvosto on kokoontunut tällä viikolla istuntoon Eduskuntataloon Helsinkiin.

"Täydellistäkin voi vielä parantaa"

Niinistön mukaan häneltä on tämän vuoden aikana usein kysytty, mitä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys merkitsee pohjoismaiselle yhteistyölle. Hänestä vastaus on selvä: yhteistyö syvenee entisestään.

–  Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, ei Naton neuvostossakaan ole enää tyhjiä pohjoismaisia tuoleja, hän totesi.

Niinistö sanoo ajatelleensa Pohjoismaisen yhteistyön saavuttaneen jo täydellisen tason.

–  Mutta kevään aikana opin, että on olemassa taso, joka on täydellistäkin parempi. Vaikea aika on tuonut Pohjolan yhteen ennennäkemättömällä tavalla.

Hän toivookin, että maat käyttävät hyväkseen tilaisuuden – pohjoismaisen yhteistyön renessanssin – lujittaakseen vanhaa ja luomalla uutta.

–  Täydellistäkin voi vielä parantaa.

Esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri on monilla sektoreilla valtionrajat ylittävää, hän muistutti. Niinistön mukaan sen suojaamisesta on pidettävä huolta yhdessä Pohjoismaiden kesken.

–  Kun varaudumme yhdessä, on turvamme vahvin.

"Rauhan brändiä ei sovi hukata"

Hän myös kehottaa pohtimaan, voisiko hyvää pohjoismaista brändiä käyttää vielä tehokkaammin kuin nyt. Maailmalla Pohjoismaat nähdään monin tavoin ihanteellisina yhteiskuntina.

–  Kansainvälisissä yhteyksissä toimimme sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistamiseksi, ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja tasa-arvoa. Sen sijaan, että teemme asioita yksin, voisimmeko nojautua politiikassamme entistä enemmän pohjoismaiseen brändiin?

Hän huomauttaa, että liike-elämässä yritykset ovat usein toistensa kilpailijoita. Erityisesti uusien teknologioiden alalla vastassa on hänen mukaansa kuitenkin suuryrityksiä, jotka toimivat toisenlaisin säännöin, toisenlaiselta arvopohjalta.

–  5G- ja kvanttiteknologiamarkkinoilla luotettavuus on kovaa pääomaa. Voisimmeko katsoa ensin, missä meillä on synergioita?

Hän nosti esiin myös rauhan, jonka vahvoja puolestapuhujia Pohjoismaat ovat olleet.

–  Joitain vuosia sitten Pohjoismainen ministerineuvosto julkaisi raportin pohjoismaisesta rauhan brändistä. Tätä osaa brändistämme meidän ei sovi hukata, hän sanoi.

Suomi toimii vuotuisen syysistunnon isäntänä, koska se on Pohjoismaiden neuvoston tämän vuoden puheenjohtajamaa.

Neuvosto on perustettu 70 vuotta sitten, ja se toimii virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarisena elimenä. Neuvostossa on yhteensä 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.