play

Professori: Fortum olisi voinut ajautua konkurssiin ilman valtion kriisipakettia, saattaa tarvita jopa puolet hallituksen lupaamasta 10 miljardista

Hallitus kertoi sunnuntaina esittävänsä eduskunnalle enintään kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelmaa energia-alalle, mikä tulee Fortumille tarpeeseen. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Hallitus kertoi sunnuntaina esittävänsä eduskunnalle enintään kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelmaa energia-alalle, mikä tulee Fortumille tarpeeseen. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

STT-Lehtikuva

Energiayhtiö Fortum olisi voinut pahimmassa tapauksessa ajautua tekniseen konkurssiin ilman hallituksen lupaamaa kriisipakettia, arvioi energia-alaan erikoistunut teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

–  Varmasti pelättiin, että yhtiön vastuut ja toisaalta omaisuus eivät enää ole tasapainossa eivätkä enää riitä, vaan olisi voinut olla sellainen teoreettinen mahdollisuus tekniselle konkurssille, Lund sanoo STT:lle.

Lundin mukaan se nopeus, millä valtio päätti kriisipaketista ja ilmoitti siitä sunnuntai-iltana, osoittaa, että tilanne oli hyvin vakava. Hän korostaa kuitenkin, että tämä on spekulaatiota ja että Suomen hallitus ja Fortum tietävät asian oikean laidan.

Tekninen konkurssi tarkoittaa Lundin mukaan tässä sitä, että Fortum ei saa käyttöpääomaa, vaikka sen sähköliiketoiminta on hyvinkin kannattavaa. Fortum on Lundin mukaan Suomen suurin sähköyhtiö, joka tuottaa kolmanneksen Suomen sähköstä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hallitus kertoi sunnuntaina esittävänsä eduskunnalle enintään kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelmaa energia-alalle. Kriisipaketilla hallitus varautuu varmistamaan energiayhtiöiden toimintakyvyn poikkeustilanteen yli ja turvaamaan sähkömarkkinoiden toiminnan.

Ruotsi ilmoitti jo lauantaina isosta 25 miljardin euron kriisipaketista energiayhtiöille. Se on Lundin mukaan suunnattu kaikille pohjoismaisille ja baltialaisille yrityksille, jotka ovat johdannaismarkkinassa mukana kahden ensimmäisen viikon aikana,

Lundin mukaan Ruotsin tieto piti saada julkisuuteen ennen kuin pörssi avasi maanantaina. Suomen vastaava päätös on Lundin mukaan todennäköisesti tehty koordinoidusti Ruotsin kanssa.

–  Ruotsissa ajateltiin, että uhkana olisi ollut, että jo alkuviikosta olisi voinut mennä joitain yrityksiä nurin, Lund sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Todennäköistä, että Fortum hakee lainaa

Hallituksen päätökseen laina- ja takausohjelmasta energiayhtiöille vaikutti tämänhetkinen tilanne, jossa energiayhtiöiltä laajemminkin Euroopassa puuttuu käteinen pääoma, millä liiketoimintaa pyöritetään. Sekä sähkön ja kaasun markkinahinnat että tulevaisuuden odotuksia heijastavat johdannaismarkkinahinnat ovat kohonneet merkittävästi. Sähköpörssi asettaa niin sanottuja vakuusvaatimuksia, joita johdannaiskauppaa käyvien yritysten on vaikeaa maksaa.

–  Kyse on vakuudesta, että yritys pystyy kaikissa tilanteissa toimittamaan sähkön siihen hintaan, mitä yritys on aiemmin luvannut, Lund sanoo.

Jos yritys on esimerkiksi tarjonnut sähköä noin 40 euron megawattitunnin hintaan, nyt sähkönhinta on kahdeksankertainen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Se merkitsee, että jokaista megawattituntia kohden, mitä se on johdannaismarkkinoille siirtänyt, yrityksen pitää antaa vakuusrahastoon vakuus, joka vastaa 320 euroa megawattitunnilta.

Näyttää siltä, että pankit pitävät riskiä Fortumin kohdalla niin suurena, että eivät lainoita Fortumin vakuuksia ja yrityksen toiminta on vaakalaudalla, Lund selventää.

Lund pitää todennäköisenä, että Fortum hakee lainaa.

–  Lainalla on aika kovat korot, mutta Fortumin tilanne on kyllä synkkä.

Lainan korko on kuuden kuukauden euribor, jonka lisäksi tulee kymmenen prosentin marginaali ensimmäisen puolen vuoden aikana ja 12 prosentin marginaali lainan juoksuajan loppuun asti. Yhtiö ei myöskään saa myöntää muun muassa bonuksia johdolle.

Hintapiikki pelkona

Hallitus esittää, että lainoja ja takauksia voitaisiin tapauskohtaisesti myöntää yhtiöille, joiden toiminta on yhteiskunnan kannalta kriittistä ja joita muuten uhkaisi maksukyvyttömyys. Laina- ja takausohjelma olisi voimassa ensi vuoden loppuun saakka. Lainojen ja takauksien kestoaika olisi enintään kaksi vuotta.

Hallituksen esityksen mukaan johdannaismarkkinoiden erittäin suuresta epävarmuudesta johtuen tulisi varautua nykyisten johdannaishintojen kaksin- tai kolminkertaistumiseen.

Esityksessä todetaan myös, että jos samanaikaisesti maksuvaikeuksissa on useita yhtiöitä, voimalaitosten omistusta voisi siirtyä realisointitilanteissa ulkomaisiin käsiin. Tämä on Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittistä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi sunnuntaina tiedotustilaisuudessa, että vaikka Venäjän hyökkäyssota on nostanut energian hintaa jo kuukausien ajan, tilanne eskaloitui hiljattain, kun Nord Stream 1 -kaasuputken avautuminen uudelleen viivästyi. Venäläinen energiajätti Gazprom on ilmoittanut, että Venäjältä Saksaan kulkevaa kaasuputkea ei avata huollon jälkeen suunnitellusti.

Häiriöt Keski-Euroopassa näkyvät herkästi Suomessa asti.

–  Suurin pelko todennäköisesti oli, että kaasun toimitusten lopettaminen aiheuttaisi hintapiikin ja uuden vaateen, että sähköyhtiöiden pitää maksaa lisää vakuuksia, Lund sanoo.

Eduskunnan siunausta vaille

Lintilä maalaili uhkakuvana jonkinlaista energiamarkkinoiden Lehman Brothers -tilannetta viitaten yhdysvaltalaiseen investointipankkiin, jonka nurin meno vaikutti finanssikriisin syntyyn syksyllä 2008.

Lund sanoo, että etenkin Ruotsin hallitus toi tämän uhkakuvan esille Nasdaq Commodities -pörssin osalta. Siellä myydään johdannaisia.

–  Pelättiin, että jos näitä sähköyhtiöitä menee nurin ja ne ovat hyvin isoja, tappiot ovat hyvin suuria pörssille. Se voisi vetää finanssimarkkinoita mukana, hän sanoo.

Eduskunta saa heti syyskautensa alkajaisiksi kiireelliseen käsittelyyn hallituksen ison laina- ja takauspaketin. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) arvioi, että eduskunta pyrkii käsittelemään esityksen muutamassa päivässä. Hän täydensi myöhemmin, että lopullinen täysistuntokäsittely menee kuitenkin ensi viikon alkuun, "koska myös lisäbudjetteihin liittyen edustajilla on aloiteoikeus, joka vie neljä päivää, eikä siitä voi poiketa".

Esitys lainapaketista sisältyy hallituksen tämän vuoden kolmanteen lisätalousarvioon.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi