Puoluekokoukselle jätetyt aloitteet piirtävät karua kuvaa keskustan kuolleista sieluista – Puolueessa halutaan nyt puuttua siihen, että osa jäsenistä ei maksa lainkaan jäsenmaksua

Keskustan puoluekokous kokoontuu viikonloppuna Lappeenrannassa käyttämään ylintä valtaa puolueessa. Samaan aikaan puolueen sisällä on huolta siitä, kuka valtaa taustalla itse asiassa käyttää.

Puoluekokous linjaa kahden vuoden välein puolueen kantoja suurista periaatteellisista kysymyksistä. Huolet puoluedemokratiasta sen sijaan välittyvät osasta puoluekokoukselle jätetyistä aloitteista.

Aloitteissa on nostettu esille muun muassa ongelmia, jotka ovat aiheutuneet paikallistason oikeudesta määrätä jäsenmaksu. Tämän seurauksena osalta keskustalaisista ei peritä nyt lainkaan jäsenmaksua.

Joistakin aloitteista piirtyy myös kuva siitä, että puolueen rekistereissä olisi tarvetta suursiivoukselle, joka ei välttämättä koske vain yksittäisiä jäseniä.

Kuolleita yhdistyksiä

Eräissä puoluekokoukselle jätetyissä aloitteissa keskustan paikallistason toimintaa kuvataan osin tavoilla, jotka tuovat mieleen venäläiskirjailija Nikolai Gogolin (1809–1852) klassikkoteoksen Kuolleet sielut.

Kuolleissa sieluissa kirjan päähenkilö pyrkii hankkimaan morsiamensa vanhemmilta arvostusta ostelemalla kuolleita maaorjia, joita ei ole ehditty poistaa henkikirjoitusluetteloista. Keskustan Tornion kunnallisjärjestö puolestaan kuvailee puolueen paikallistason toimintaa näin:

–  Iso osa paikallisyhdistyksistä ei ole käytännössä toiminut vuosiin tai [ne] ovat juuri ja juuri ´hengissä´.

Torniolaisten aloitteen mukaan paikallisyhdistykset aktivoituvat lähinnä puoluekokousten edellä, jotta ´kokousretkelle´ saadaan kokousedustaja valtakirjoineen.

Paikallisyhdistysten toimintaa kuvaillaan raadollisesti.

–  Kokouksissa on pelkästään johtokunta, eikä rekisterimerkintöjä ole päivitetty, aloitteessa sanotaan.

Samankaltaista huolta puoluedemokratiasta on esitetty myös keskustanuorten aloitteessa.

Puoluehallitus: Muutoksia jäsenmaksuun

Koska kyseessä ovat puolueen linjan ja toiminnan kehittämiseen tähtäävät aloitteet, on mukana myös ratkaisuehdotuksia.

Satakunnan piiri ehdottaa, että puoluevaltuusto päättäisi jäsenmaksun suuruudesta kaikkien jäsenten osalta, ja piirit keräävät jäsenmaksut. Vastausesityksessään puoluehallitus yhtyy tähän Satakunnan piirin aloitteeseen.

–  Piirijärjestöjen tulee palauttaa osa kerätystä jäsenmaksusta kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten käyttöön, vastaesityksessä ehdotetaan.

Kahden vuoden välein kokoontuva puoluekokous päättää puolueessa suurista periaatteellisista kysymyksistä. Puoluevaltuusto käyttää keskustassa suurinta valtaa puoluekokousten välillä.

Nihkeämmin keskustan puoluehallitus suhtautuu ajatuksiin yhä suoremmasta puoluedemokratiasta, jossa puoluekokousedustajiksi kelpaisivat kaikki keskustan jäsenmaksun maksaneet. Keskustanuoret esitti tällaista mallia.

Tornion kunnallisjärjestö olisi puolestaan kelpuuttanut puoluekokousedustajiksi kaikki keskustalaiset, joilla jäsenmaksu on maksettu kolmen vuoden ajalta.

Esimerkiksi Tornion kunnallisjärjestölle jätetyssä vastaesityksessä puoluehallitus kertoo kuitenkin tunnistaneensa aloitteessa esitetyt huolet.

–  Puoluekokous painottaa jäsenten ja yhdistysten omaa vastuuta yhdistyksestä, sen toiminnasta ja toiminnan laillisuudesta. Toiminnan peruste ei voi olla edustusten saaminen [puoluekokoukseen], vastausesityksessä ehdotetaan puoluekokouksen kannaksi.