Puolustusvoimien upseerin mukaan toinen Viestikoekeskus-jutun kirjoittajista otti häneen yhteyttä jutun tekovaiheessa ja näytti toimituksen hallussa olleet asiakirjat

Puolustusvoimien upseerin mukaan toinen Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-jutun toimittajista oli häneen yhteydessä jutun tekovaiheessa jakaakseen huolensa toimituksen hallussa olevista salaisista asiakirjoista.

Upseeri kertoi poliisin lisätutkinnassa tavanneensa toimittaja Laura Halmista kolme tai neljä kertaa kevään ja syksyn välillä vuonna 2017 ja nähneensä tämän hallussa olevaa materiaalia. Upseerin mukaan Halminen kertoi saaneensa materiaalit jutun toiselta kirjoittajalta Tuomo Pietiläiseltä.

–  Halmisen minulle näyttämät dokumentit olivat paperisia tulosteita eli eivät alkuperäisiä dokumentteja, joissa olisi näkynyt alkuperäinen käsin kirjoitettu päivämäärä ja allekirjoitus. Esimerkkinä tällaisesta materiaalista oli tiedustelun ylimmän johdon säännönmukaisten kokousten pöytäkirjoja, joista minulle tuli vaikutelma, että ne olivat copy pastettuja jostain, upseeri sanoi poliisikuulustelussa.

Useissa papereissa oli upseerin mukaan salainen tai erittäin salainen -leima. Hän sanoi ottaneensa papereista kuvia ja toimittaneensa ne pääesikunnan vastatiedusteluosastolle.

–  Kerroin Halmiselle, että minun on Puolustusvoimien virkamiehenä pakko kertoa asiasta työnantajalleni. Halminen sanoi ymmärtävänsä asian.

Upseerin käsityksen mukaan Halminen halusi edistää tietovuodon selviämistä.

–  Minulle tuli vahva näkemys siitä, että Halminen on hyvin maanpuolustushenkinen ihminen ja hän halusi auttaa Puolustusvoimia tietovuodon selvittämisessä, upseeri sanoi.

Toimittaja: Useampi HS:ssa tiesi asiakirjoista jo kesällä 2017

Toimittaja Halmiselta kysyttiin kuulusteluissa yhteydenpidosta upseerin kanssa. Halminen kieltäytyi pääosin vastaamasta kysymyksiin vedoten lähdesuojaan.

Häneltä kysyttiin lisäksi muun muassa sitä, kuinka moni Helsingin Sanomissa tiesi hallussa olleesta materiaalista kesällä 2017.

–  Arvatenkin useampi. Kysymykseen pystyisi vastaamaan Helsingin Sanomien edustaja, jonka hallussa kyseinen materiaali on alun perin ollut eli toimittaja Tuomo Pietiläinen, Halminen sanoi.

Kuulustelija kysyi, kuinka moni tiesi materiaaleista syksyllä 2017.

–  Normaalisti toimituksellisessa työssä mitä konkreettisemmaksi käy harkinta mahdollisen artikkelin tekemisestä tai julkaisusta, sitä useamman ihmisen on siitä tietoa saatava. (...) Viittaan tässä jo aiemmin suoritettuun esitutkintaan, jonka todisteista käy ilmi, että Pietiläinen on sähköpostitse usealle taholle kertonut ko. materiaalista.

Halminen sanoi, ettei tiedä, milloin Pietiläinen on kertonut siitä esimiehilleen ja milloin vastaava päätoimittaja Kaius Niemi on saanut tietää asiasta.

Miksi Puolustusvoimat ei estänyt julkaisua, jos se tiesi jutun valmistelusta?

Toimittaja Pietiläinen on ottanut lisälausumassaan kantaa lisätutkinnan tietoihin. Hän sanoo, että lisätutkinnan perusteella Puolustusvoimien virkamiehillä on ollut ennakkoon tieto HS:n hallussa olleista asiakirjoista, mutta he eivät ole tehneet mitään jutun teon estämiseksi.

–  Puolustusvoimilla olisi ollut sille laissa säädetyn tehtävän perusteella velvollisuus ryhtyä estämään Tuomo Pietiläisen ja muiden vastaajien menettelyä keväällä, kesällä ja syksyllä 2017, mikäli se olisi katsonut, että Helsingin Sanomien juttujen valmistelussa käytettäisiin turvallisuussalaisuuksia.

Pietiläinen sanoo, että Puolustusvoimien toiminta asiassa ei ole ollut loogista.

–  Se on jostain selittämättömästä syystä vasta jälkikäteen ryhtynyt väittämään vastaaja Laura Halmisen Puolustusvoimien tiedustelussa toimineelle upseerille esittämiä asiakirjaotteita ja muistiinpanoja sellaisiksi, että ne olisivat sisältäneet turvallisuussalaisuuden alaista tietoa.

HS:n vastaava päätoimittaja: Eettisiä periaatteita rikottiin, mutta lehti seisoo silti järkähtämättä syytettynä olevien toimittajien takana

HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kertoo saaneensa vasta äskettäin tiedon siitä, että Puolustusvoimat tiesi lehden hallussa olevista asiakirjoista jo yli puoli vuotta ennen Viestikoekeskus-jutun julkaisua.

–  Tutkinta on tapahtunut vasta syytteiden nostamisen jälkeen. Minulla ei ole ollut pääsyä niihin asiakirjoihin ennen kuin vasta sitten, kun olen saanut valtakirjan edustaa Sanoma Media Finlandia oikeudenkäynnissä. Käytännössä tämä on tullut toimitukselle hyvin hiljan yllätyksenä.

Niemi sanoo STT:lle, että nyt toimituksessa selvitetään, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut.

–  On itsestään selvää, että tällainen luottamuksellisen tiedon välittäminen luvatta toimituksen ulkopuolelle on ristiriidassa journalistin ohjeiden ja meidän eettisten periaatteiden kanssa.

Niemi ei lähde arvailemaan motiiveja sille, miksi Viestikoekeskus-jutun toinen toimittaja Laura Halminen näytti HS:n hallussa olleet asiakirjat Puolustusvoimille.

–  Mikään ei muuta sitä tosiasiaa, että lehti seisoo täysin järkähtämättä syytettynä olevan kolmikon takana, Niemi sanoo.

"Varmasti herättänyt hämmästystä"

Helsingin Sanomien henkilöstöä on Niemen mukaan pidetty kartalla oikeudenkäynnistä sekä sen etenemisestä. Valmisteluistunnossa poliisin lisätutkinnasta ilmi tulleista seikoista on myös keskusteltu toimituksessa.

–  Kyllähän tämä on varmasti herättänyt työyhteisössä hämmästystä ja varmasti myös media-alalla laajemminkin, hän sanoo.

Niemi myös nostaa esiin, että toimittajilla on journalistin ohjeiden mukaan mahdollisuus kieltäytyä työtehtävistä, jotka ovat ristiriidassa oman vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.

–  Mutta näinhän ei ole tässä tapauksessa tapahtunut.

Halminen ei halunnut kommentoida asiaa STT:lle.

STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.

------

Päivitetty klo 20.01 HS:n vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen kommenteilla.