Riistakeskuskaan ei tiedä, millä perusteilla karhunmetsästyslupia pitäisi myöntää – Lieksan päätöksestä ei ole valitettu, Ilomantsin asia menossa oikeuteen

Maa- ja metsätalousministeriö lisäsi karhunmetsästyslupia rajusti heinäkuun alussa. Suomessa saa ministeriön esityksen mukaan kaataa kaudella 2024–2025 yhteensä 224 karhua. Tämä on 44 karhua enemmän kuin edellisellä kaudella.

Samalla kuitenkin sekä EU-tuomioistuimen että Suomen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tiukentuneet linjaukset ovat Suomen riistakeskuksen mukaan tehneet kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntämisestä käytännössä lähes mahdotonta. Riistakeskus päättää myönnettyjen poikkeuslupien lopullisesta määrästä ja tarkemmasta kohdentamisesta hakemusten perusteella.

KHO antoi lokakuussa karhun kannanhoidollista poikkeusluvista kaksi ennakkopäätöstä, joissa se totesi, että luvat oli myönnetty lainvastaisesti.

^{Ennakkopäätökset} ovat vaikuttaneet myös esimerkiksi Riistakeskuksen myöntämiin susien kaatolupiin. Suomessa ei helmikuun lopussa oltu reilun kahden kuukauden aikana kertaakaan susijahdissa kannanhoidollisella perusteella.

Riistakeskuksen Kainuun alueen riistapäällikkö Marko Paasimaa kertoi helmikuussa STT:lle, että luvan myöntäminen vaatisi niin tarkkoja tieteelliseen näyttöön perustuvia selvityksiä yksittäisen hakemuksen alueelta, ettei niitä selvityksiä pystytä käytännössä juuri tekemään.

–  Tällä hetkellä ei ole varsinaisesti perustelua, joka olisi korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymä, Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kommentoi tuolloin.

^Suomen riistakeskus myönsi tälle kaudelle yhden kannanhoidollisen poikkeusluvan kymmenen karhun kaatamiseen Lieksaan. Hakemuksia tuli yhteensä parisenkymmentä. Kaikkiin muihin annettiin kielteinen päätös.

Kolme luvanhakijaa teki kielteisistä päätöksistä valituksen.

Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Ilomantsissa kielteisestä päätöksestä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Riistakeskuksen päätöstä vaaditaan kumottavaksi ja haettuja lupia myönnettäväksi tai uudelleenkäsiteltäviksi.

Lieksaan menneestä myönteisestä päätöksestä ei ole vielä valitettu. Valitusaikaa on kuitenkin vielä ensi viikolle asti.

–  Karhu on lähtökohtaisesti rauhoitettu ja päämäärän pitää olla tarkasti määritelty poikkeusluvan saamiseksi. Jos päämäärä luvalle löytyy, pitää sille nyt löytyä myös riittävät perustelut, Härkönen kertoo STT:lle.

^{Myönnetyssä} lupahakemuksessa selvitykset oli Riistakeskuksen tulkinnan mukaan annettu riittävällä tavalla.

–  Emme vielä tiedä, tuleeko myönteisestä päätöksestä valitusta, sillä valitusaika on vielä käynnissä, Härkönen sanoo.

–  Päämäärä kielteisissä päätöksissä saattoi olla oikea, mutta perustelut eivät olleet riittäviä.

Ongelmana Härkösen mukaan kuitenkin on, että poikkeuslupien myöntäminen on tällä hetkellä hyvin tulkinnanvaraista.

–  Emme tiedä, olimmeko liian tiukkoja päätöksissämme, koska tällä hetkellä ei ole tietoa, missä tulkinnan rajat menevät. Toisaalta emme vielä tiedä, oliko myönteinenkään päätös laintulkinnan mukainen. Aika näyttää, menikö se vieläkään oikein.

Tilanne on hänen mukaansa hämmentävä myös päätöksentekijälle. Tämänhetkisessä metsästyslaissa tai luontodirektiivissä ei mainita, mitkä perustelut karhun kaadolle ovat riittäviä ja mitkä eivät.

–  Päätöksentekijänäkään emme tiedä, mitä oikeuslaitos ratkaisee. Lopullinen varmuus tulee valitusten kautta, joista tulee linjauksia, mikä on riittävää ja mikä ei ole riittävää suhteessa luontodirektiiviin, Härkönen sanoo.

^{Poikkeuslupahakemuksia} tuli aiempia vuosia vähemmän. Riistakeskus arvioi tämän johtuvan suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevan oikeuskäytännön tiukentumisesta. Vuosi sitten hakemuksia vastaanotettiin Riistakeskuksen mukaan noin kaksinkertainen määrä.

Poikkeuslupia on mahdollista myöntää myös vahinkoperusteisesti. Karhun osalta vahinkoperusteisia poikkeuslupia myönnetään kuitenkin hyvin vähän.

–  Joskus lupia on annettu, kun karhut ovat rikkoneet mehiläispesiä. Yleisesti karhuille on kuitenkin ollut vaikeaa myöntää vahinkoperusteisia poikkeuslupia, sillä ne pitäisi kohdentaa johonkin yksittäiseen yksilöön, Härkönen sanoo.

Valtioneuvosto hyväksyi suurpetojen poikkeusluvan edellytysten arviointiin muutoksia viime kuussa. Muutosten tavoitteena on maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan lisätä joustavuutta erityisesti suurpetojen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen. Muutosten myötä poikkeuslupa esimerkiksi voidaan myöntää kohdentamatta sitä tiettyyn yksilöön, jos yksilön tunnistaminen ei perustelluista syistä ole mahdollista.

^{Maa- ja} metsätalousministeriön 224:n karhun metsästyskiintiöstä 70 karhua on osoitettu poronhoitoalueen metsästykseen. Siitä 10 karhua on kohdennettu läntiselle ja 60 karhua itäiselle poronhoitoalueelle. Poronhoitoalueen kiintiöille Riistakeskus ei myönnä lupia.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli ennen syksyn metsästyskauden alkua noin 2  100–2  250 karhua.

Juttua muokattu 7.8..2024 kello 12.35: Lisätty Maaseudun Tulevaisuuden tieto.