play

Ravustus alkaa ensi viikolla – lämpimät vedet voivat vaikuttaa rapujen liikkumiseen

Ravut ovat kehittyneet alkukesästä jopa normaalia paremmin suotuisien säiden takia. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ

Ravut ovat kehittyneet alkukesästä jopa normaalia paremmin suotuisien säiden takia. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ

STT-Lehtikuva

Ravustuskausi alkaa Suomessa ensi keskiviikkona puoliltapäivin. Rapusaaliiden määrää on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vaikea arvioida, koska vedet ovat helteiden vuoksi poikkeuksellisen lämpimiä. Ravut kehittyivät alkukesästä hyvin, jopa normaalia paremmin, kun säät olivat suotuisat.

Vesien korkea lämpötila voi kuitenkin vähentää rapujen liikkumista ja pienentää saaliita.

–  Vaikea sanoa, lähtevätkö ravut ylipäätään liikkeelle. Menevätkö ne vähän syvemmälle ja etsivät viileämpää vettä vai liikkuvatko ollenkaan? Se saattaa vaikuttaa ratkaisevasti saaliisiin, pohtii tutkija Jouni Tulonen Lukesta.

Mahdollisuuksia myös hyviin saaliisiin

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mitään isompia rapujen tautiepidemioita tai ruttohavaintoja ei ole tiedossa. Rapukannat jäivät viime kesän jäljiltä hyvään kuntoon vesistöissä.

Mahdollisuuksia myös hyviin saaliisiin on, mutta epävarmuustekijöitä on Tulosen mukaan paljon.

–  Suuri ero rapusaaliissa on siinä, että Keski-Suomesta etelään ja kaakkoon saaliit koostuvat pääosin täpläravusta. Jokirapuja saadaan saaliksi lähinnä vain Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Rapusaaliit ovat vuosittain noin 2–4 miljoonaa rapua. Kotoperäisen jokiravun saaliit ovat Luken mukaan jatkuvasti pienentyneet. Täplärapujen osuus on jo lähes 90 prosenttia kokonaissaaliista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ravustuskausi jatkuu lokakuun loppuun.

Kaloihin lämmin sää vaikuttaa eri tavoin

Lohikalat ovat kärsineet kaloista eniten helteiden lämmittämistä vesistä. Ne hakeutuvat vesissä syvemmälle, missä on kylmempää, kertoo Luken erikoistutkija Lauri Urho.

Lohikaloihin kuuluvat lohen ja taimenen lisäksi muun muassa siika ja nieriä. Matalissa, pienissä järvissä viileitä paikkoja ei helposti löydy. Silloin kalat kärsivät ja mahdollisesti jopa kuolevat.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Myös made viihtyy kylmissä vesissä, joten niillekin lämpö voi tietää vaikeuksia.

–  Kalat tarvitsevat aika paljon happea, ja hapen määrä vedessä riippuu lämpötilasta. Mitä lämpimämpää, sitä vähemmän vedessä on happea, sanoo Urho.

Metsähallitus onkin keskeyttänyt kalastuslupien myynnin useisiin vesistöihin, koska lämpimät vedet uhkaavat lohikalojen hyvinvointia.

Ahvenet sen sijaan ovat tottuneet melko lämpimään veteen. Niille helle ei aiheuta samoja ongelmia.

–  Ahvenille lämpimät kesät ovat parhainta ravinnonhankinnan ja kasvun aikaa. Niiden kasvu jopa kiihtyy lämpimässä, kertoo Urho.

Tutkija suosittaakin kalastajille pyyntikohteeksi juuri ahventa.

–  Nyt on tosi hyvä aika kalastaa ahvenia. Kannattaa kuitenkin ottaa kylmälaukku mukaan, jotta saalis pysyy käyttökelpoisena.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi