play

Rikokseen pakottaminen ihmiskaupassa jää usein tunnistamatta, kertoo oikeusministeriön teettämä selvitys

Rankaisemattomuusperiaatteesta ei ole tehty aikaisemmin tutkimusta Suomessa. Tutkimuksen tilaamisen taustalla on valtioneuvoston hyväksymä ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma. LEHTIKUVA / Eija Kontio

Rankaisemattomuusperiaatteesta ei ole tehty aikaisemmin tutkimusta Suomessa. Tutkimuksen tilaamisen taustalla on valtioneuvoston hyväksymä ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma. LEHTIKUVA / Eija Kontio

STT-Lehtikuva

Rikokseen pakotettuja ihmiskaupan uhreja ei usein tunnisteta rikosprosessissa, kertoo oikeusministeriön teettämä selvitys. Rikoksiin pakottaminen on yksi ihmiskaupan muoto.

Rankaisemattomuusperiaatteen mukaan ihmiskaupan uhreja ei pidä rangaista rikoksista, joiden tekemiseen heidät on pakotettu.

Suomen lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisellään sen, että ihmiskaupan uhri jätetään syyttämättä ja rankaisematta. Ongelmana on tutkimuksen mukaan kuitenkin se, että ihmiskaupan uhrit tunnistetaan heikosti eikä rikosprosessin aikana kiinnitetä huomiota rikoksen taustalla vaikuttaneeseen hyväksikäyttöön.

Rankaisemattomuusperiaatteella on vahva tuki muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Pakottamisella ei tarkoiteta pelkästään uhriin kohdistettua fyysistä väkivaltaa tai väkivallalla uhkaamista, vaan kyse on myös uhrin haavoittuvan ja alisteisen aseman hyväksikäytöstä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vaikka rankaisemattomuusperiaatteesta ei ole Suomessa sääntelyä, rikolliseen toimintaan pakotettu ihmiskaupan uhri voidaan jättää syyttämättä tai rankaisematta. Syyttäjä ja tuomari voivat tehdä päätöksen toimenpiteistä luopumisesta, jolloin uhrin pakotettuna tekemästä rikoksesta ei nosteta syytettä tai tuomita rangaistusta.

Tutkimuksessa suositellaan selvittämään mahdollisen ihmiskaupan uhrin tekemän rikoksen tausta jo poliisin esitutkinnassa sekä ohjeistus rankaisemattomuusperiaatteen soveltamisesta.

Rankaisemattomuusperiaatteesta ei ole tehty aikaisemmin tutkimusta Suomessa. Asiaa selvitti yhdenvertaisuusvaltutetun toimisto oikeusministeriön toimeksiannosta. Tutkimuksen tilaamisen taustalla on valtioneuvoston hyväksymä ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma.

Tutkimuksessa haastateltiin poliiseja, syyttäjiä, oikeudellisia avustajia, muita rikosprosessin ja ihmiskaupan asiantuntijoita sekä uhreja auttavien tahojen edustajia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi