play

Ruorijuopumukset ovat vähentyneet vuosien saatossa, mutta viime vuosi teki poikkeuksen

Vesiliikennejuopumuksesta tuomitaan Suomessa vuosittain vajaat 300 henkilöä. Vapaa-ajan veneilyssä ruorijuopumuksen raja on nykyään yhdessä promillessa. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Vesiliikennejuopumuksesta tuomitaan Suomessa vuosittain vajaat 300 henkilöä. Vapaa-ajan veneilyssä ruorijuopumuksen raja on nykyään yhdessä promillessa. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

STT-Lehtikuva

Suomen vesillä poliisin rekistereihin kirjatut ruorijuopumukset ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä. Poikkeuksen tähän teki viime vuosi, jolloin tapauksia tilastoitiin hieman enemmän kuin toissa vuonna. Vesiliikennejuopumuksesta tuomitaan vuosittain vajaat 300 henkilöä, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomo Katajisto.

–  Ehkä (vähenemisen) taustalla on se, että vesiliikennejuopumus tiedostetaan entistä paremmin rikokseksi, ja humalassa veneilyä myös paheksutaan enemmän kuin ennen. Vapaa-ajan veneilyssä ruorijuopumuksen raja on nykyään yhdessä promillessa, 1990-luvulla se oli vielä korkeampi.

Katajisto arvioi, että vapaa-ajan veneilyn korkea promilleraja voi houkuttaa osaa ihmisistä veneilemään humalassa: jotkut saattavat laskea sen varaan, että oma lukema jää alle promillen. Katajisto epäilee, että tästä syystä humalassa veneileminen on yleisempää kuin humalassa autoileminen.

Katajisto uskoo, että yhden promillen humala vaikuttaa lähes jokaisen ihmisen käyttäytymiseen, motoriikkaan ja havaintojen tekoon, mutta esimerkiksi tottumattomalle alkoholinkäyttäjälle kyseessä on jo vahva humalatila. Myös ikääntyminen heikentää alkoholin sietokykyä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  On hyvä ottaa huomioon, että ruorijuopumustuomion voi saada myös alle promillen humalassa, mikäli päihtynyt veneilijä on aiheuttanut esimerkiksi vahingon tai ei kykene enää suoriutumaan veneilyyn liittyvistä tehtävistä ja tarvitsee siksi pelastusapua.

Vakuutusyhtiö LähiTapiolan toissavuoden keväällä teettämän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista olisi tuolloin laskenut vapaa-ajan veneilyn promillerajaa – joka toinen heistä 0,5 promilleen ja joka neljäs jopa nollaan. Promillerajan laskua kannattivat keski-iän ylittäneet aikuiset nuoria aikuisia enemmän, ja kannattajista suurempi osa oli naisia kuin miehiä. Kolmasosa kyselyn vastaajista olisi pitänyt promillerajan ennallaan.

Kyselyn toteutti vuonna 2020 Kantar TNS verkkopaneelissaan, ja siihen vastasi 1  196 suomalaista.

Kiinni jäädään herättämällä huomiota

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Katajiston mukaan suurin osa yli promillen humalassa veneilevistä jää kiinni vesillä poliisin tai merivartioiden tekemän valvonnan kautta. Valvontaa kohdistetaan veneilijöihin pistokokeena tai silloin, jos jokin veneen liikkumistapaan tai veneilijöiden käyttäytymiseen liittyvä seikka kiinnittää valvojien huomion.

–  Ruorijuoppoepäilyistä tulee hätäkeskukseen tai meripelastuskeskukseen ilmoituksia myös muilta veneilijöiltä, jotka jostakin syystä päättelevät kyseisen veneen kuljettajan olevan humalassa.

Pienempi osa ruorijuopoista jää kiinni karilleajon, moottoririkon tai muun meripelastustehtävän vuoksi.

Katajiston mukaan ylivoimaisesti tyypillisin vesiliikenneonnettomuus on veneen kaatuminen tai kallistuma. Tällaisissa onnettomuuksissa kuolee vuosittain 30–50 henkilöä. Huomattavasti harvinaisempia ovat erilaiset törmäykset ja karilleajot.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Katajisto kertoo, että alkoholin rooli on melko pieni, kun katsotaan kaikkia vesiliikenneonnettomuuksia.

–  Tämä johtuu ehkä osin siitä, että poliisi ei ole aina paikalla selvittämässä asiaa. Kun taas katsotaan kuolemaan johtaneita veneonnettomuuksia, alkoholin osuus on suurempi: esimerkiksi toissa vuonna puolet kuolemantapauksista liittyi alkoholinkäyttöön.

Katajiston mukaan kaikista Suomen vesiliikenneonnettomuuksista ylivoimainen enemmistö tapahtuu huviveneilyssä. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu eniten moottori- ja soutuveneilijöille. Promilleraja ei koske soutuveneitä tai muita vastaavanlaisia pieniä vesikulkuneuvoja.

Venevahingot lisääntyneet korona-aikana

Veneillessä tapahtuvat vahingot ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina, ja taustalla on oletettavasti koronapandemian aikaansaama veneilybuumi.

Venevahinkojen määrät nousivat 35 prosentilla, kun verrataan vuosia 2019 ja 2020. Kasvu jatkui entisestään vielä viime vuonnakin, kertoo vakuutusyhtiö Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen.

–  Uskon, että myös tästä venekesästä tulee vilkas ja vahinkorikas, Virtanen sanoo.

Ifin käsittelemissä venevahingoissa alkoholin osuus jää hyvin pieneksi. Virtasen mukaan alkoholinkäyttö korostuu kauniina kesäviikonloppuina nuoremmille veneilijöille sattuneiden vahinkojen joukossa, ja venevahinkoja sattuu ylipäätään eniten nuorille, kokemattomille ja uusille veneenomistajille.

Saman vahvistaa myös vakuutusyhtiö LähiTapiolan kehityspäällikkö Timo Ekholm.

LähiTapiolassa venevahinkojen määrät kasvoivat merkittävästi etenkin toissa kesänä. Viime kesänä tilanteessa näkyi Ekholmin mukaan jo hieman tasaantumista.

Vakuutusyhtiöt kysyvät vahinkoilmoitusta tekeviltä henkilöiltä, onko alkoholilla ollut osuutta vahingon syntyyn, jolloin asiasta kertominen on asiakkaan omalla vastuulla. Jos poliisi on ollut mukana selvittelemässä vahinkoa, vakuutusyhtiöt saavat tiedon alkoholinkäytöstä poliisilta. Jos alkoholinkäyttö on vaikuttanut venevahinkoon ja päihtymys voidaan osoittaa esimerkiksi viranomaisten mittaustuloksista, vakuutusyhtiöt voivat vähentää osan korvauksesta tai jättää sen maksamatta kokonaan.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi