play

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde: Analyysi Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on Ruotsissa valmis 13. toukokuuta mennessä – "Suomen päätös vaikuttaa analyysiin Ruotsissa"

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde on tänään vierailulla Suomessa ja tapaa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.). LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde on tänään vierailulla Suomessa ja tapaa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.). LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

STT-Lehtikuva

Analyysi Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on Ruotsissa valmis 13. toukokuuta mennessä, sanoo Ruotsin ulkoministeri Ann Linde. Siihen saakka puolueiden keskustelut ovat kuitenkin käynnissä, ja lopputulos on auki.

Ulkoministeri Linde tapasi ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) perjantaina Helsingissä, ja kaksikko piti yhteisen tiedotustilaisuuden Säätytalolla. He keskustelivat tapaamisessaan muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Molemmat painottivat tiivistä yhteistyötä ja keskusteluyhteyttä maiden välillä. Haavisto myös totesi, että maiden olisi hyvä tehdä samansuuntaiset ratkaisut samanlaisessa aikataulussa. Molempien itsenäisyyttä täytyy silti hänen mukaansa kunnioittaa.

Linde totesi, että Suomi on Ruotsin lähin kumppani ja maat tekevät yhteistyötä laajasti.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Totta kai Suomen päätös vaikuttaa hyvin paljon siihen, mitä Ruotsi päättää, ja huomioimme sen analyysissämme, Linde sanoi.

Ministereiltä kysyttiin muun muassa siitä, millaisia reaktioita he odottavat Venäjältä ja kuinka siihen on varauduttu.

Ulkoministeri Linde sanoi, että Venäjän puolella on kaksi narratiivia.

–  Toinen on tietenkin ulkoministeriön varoitukset siitä, että tulee olemaan seurauksia, jos haemme jäsenyyttä. Toisaalta olemme nähneet tavallaan vähättelyä sen merkityksestä, onko Natossa 32 vai 30 jäsentä, Linde sanoi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kaikkiin Venäjän mahdollisiin toimiin on kuitenkin varauduttu Linden mukaan vastaamaan.

Kaksikko tuomitsi Venäjän hyökkäyksen

Linde ja Haavisto kertoivat tilaisuudessa taas kerran tuomitsevansa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Esille nousi myös se, että Kiovaan tehtiin ohjusisku YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin vierailun aikana.

–  Tuomitsemme vahvasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Venäjän tunkeutuminen maahan on myös hyökkäys koko eurooppalaista turvallisuusjärjestystä vastaan, Haavisto sanoi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Haavisto luonnehti hyökkäystä kansainvälisen lain suureksi rikkomukseksi ja loukkaukseksi YK:n peruskirjaa vastaan. Haavisto nosti esille YK:n pääsihteerin Guterresin tärkeän työn yrittää ratkaista konfliktia.

–  Hänellä oli ensin tapaaminen Moskovassa ja sitten eilen tapaaminen Kiovassa. Ja totta kai olemme erittäin surullisia, että keskellä hänen tapaamistaan Kiovaa vastaan hyökättiin venäläisillä ohjuksilla, Haavisto sanoi.

Presidentin Ruotsin-matka herättää kysymyksiä

Haavisto tapasi Linden kanssa pitämänsä tiedotustilaisuuden jälkeen vielä suomalaisia toimittajia, jolloin häneltä kysyttiin muun muassa presidentti Sauli Niinistön valtiovierailusta Ruotsiin 17.–18. toukokuuta. Vierailun ajankohta on herättänyt kysymyksiä siitä, että kuullaanko tuolloin mahdollisesti jonkinlainen yhteinen ilmoitus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksista.

Haavisto ymmärtää, että Niinistön vierailuun kohdistuu paljon odotuksia, mutta hän muistutti, että Suomi ja Ruotsi molemmat etenevät Nato-asiassa oman parlamentaarisen prosessinsa tahdissa.

–  Katsotaan osuuko sitten samoihin aikoihin näiden prosessien valmistuminen. Tässä vaiheessa vielä molemmat maat menevät omaa tahtiaan, Haavisto sanoi.

"Toivottavasti keskitytään olennaiseen"

Haavisto kommentoi myös sitä, että Kroatian presidentti Zoran Milanovic kytki aiemmin tällä viikolla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden Daytonin rauhansopimuksen muuttamiseen. Haaviston mukaan tämän kaltaisia vaatimuksia saattaa nousta esille kansallisissa parlamenteissa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymisen yhteydessä.

–  Tämä meni jo aika kauas Euroopan turvallisuudesta, Naton tulevaisuudesta ja Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, Haavisto sanoi.

–  Kun soitin Kroatian ulkoministerille, niin hän kyllä heti ymmärsi yskän ja sanoi, että tästä puhutaan myöskin Kroatiassa, että asioita ei voi tällä tavalla yhdistää toisiinsa, Haavisto jatkoi.

Haaviston mukaan Suomi pyrkii eri keinoin vaikuttamaan siihen, että Suomen mahdollisessa Nato-jäsenyysprosessissa keskityttäisiin olennaiseen eli Euroopan turvallisuuteen.

–  Kyllä tämä hyvin yleisesti ymmärretään. Olen ollut paljon yhteydessä muun muassa Länsi-Balkanin ulkoministereihin. Sielläkin on tärkeitä Nato-maita, Haavisto sanoi.

"Unkari ei kompastuskivi"

Haavisto ei myöskään usko, että Unkari voisi muodostua kompastuskiveksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymisen tiellä. Unkarin pääministerillä Viktor Orbanilla on ollut lämpimät suhteet Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin.

Haavisto muistuttaa, että vuosi 1956 oli unkarilaisille hyvin traumaattinen, kun Neuvostoliitto katkaisi Unkarin demokratisoitumisprosessin. Tuolloin unkarilaiset saivat Suomelta ja muilta pohjoismailta paljon tukea, ja se Haaviston mukaan maassa edelleen muistetaan.

Haaviston mukaan hänellä on ollut erittäin hyvä yhteys Unkarin ulkoministeriin Peter Szijjartoon, jonka kanssa hän on viimeksi keskustellut muutama viikko sitten.

–  Unkarilaisten Suomi-kuva liittyy paitsi tähän meidän kielisukulaisuuteemme myös sellaisiin historiallisiin hetkiin, kun me olemme tukeneet Unkaria voimakkaasti. Uskon, että tämä kyllä kantaa tässä Unkarin päätöksenteossa, Haavisto sanoi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi