Yksimielinen päätös: perussuomalaisten työvaliokunta esittää Timo Vornasen erottamista eduskuntaryhmästä luottamuspulan vuoksi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokunta kertoi tiistaina esittävänsä kansanedustaja Timo Vornasen erottamista eduskuntaryhmästä luottamuspulan vuoksi. Vornasta epäillään ampumisesta Helsingin keskustassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä päättää asiasta torstaina.

Työvaliokunta kertoi tiedotteessa käyneensä kokouksessaan läpi saamansa selvityksen ja kuulleensa Vornasta torstain ja perjantain välisenä yönä tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta.

Työvaliokunta päätti yksimielisesti esittää eduskuntaryhmälle, että Vornanen erotetaan eduskuntaryhmästä.

Työvaliokunta toimii eduskuntaryhmässä käsiteltäviä asioita valmistelevana ja eduskuntaryhmän päätöksiä toteuttavana elimenä.

Joensuulainen Vornanen on jäänyt kahden viikon sairauslomalle.

Perussuomalaisista on erotettu kansanedustajia ennenkin. Muun muassa sittemmin eduskunnassa omassa Valta kuuluu kansalle -eduskuntaryhmässään vaikuttanut Ano Turtiainen erotettiin ensin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä toistuvan sopimattoman somekäyttäytymisen takia, ja kesällä 2021 hänet erotettiin puolueesta.

^{Turun yliopiston} valtiosääntöoikeuden professorin Veli-Pekka Viljasen mukaan Vornasen mahdollinen erottaminen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä heikentäisi merkittävästi tämän toimintaedellytyksiä kansanedustajana.

Jos mikään muu eduskuntaryhmä ei ottaisi Vornasta jäsenekseen, joutuisi hän muodostamaan oman yhden hengen eduskuntaryhmänsä.

Yhden hengen eduskuntaryhmän toimintaresurssit ovat Viljasen mukaan vaatimattomat etenkin, jos se on muodostettu kesken vaalikauden. Lisäksi Vornanen menettäisi todennäköisesti myös valiokuntapaikkansa.

Vornanen on ollut jäsenenä muun muassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja tiedusteluvalvontavaliokunnassa. Lisäksi hän on ollut jäsenenä Yleisradion hallintoneuvostossa.

Valiokuntapaikat jaetaan eduskunnassa puolueiden voimasuhteiden mukaisesti.

– Valiokuntapaikat ovat kysyttyjä ja tärkeitä eduskuntaryhmille. Pidän mahdollisena, että Vornaselle tulisi painetta luopua valiokuntapaikoistaan, jos hänet erotetaan eduskuntaryhmästä, Viljanen sanoo.

Jos ryhmästä erotettava kansanedustaja ei vapaaehtoisesti luovuta valiokuntapaikkaansa, voidaan hänet poistaa valiokunnasta asettamalla uudelleen koko valiokunta. Näin toimittiin Ano Turtiaisen kohdalla huhtikuussa 2022. Tuolloin eduskunnan puolustusvaliokunta asetettiin uudelleen, jotta Turtiainen saatiin pois varajäsenen paikalta.

^{Jos Vornanen aikanaan} saa tuomion ampumistapauksesta, saattaa se johtaa hänen erottamiseensa koko eduskunnasta.

Kansanedustajan erottaminen eduskunnasta on kuitenkin korkean kynnyksen takana. Eduskunta voi perustuslain mukaan päättää erottaa kansanedustajan tehtävästään, jos hän saa lainvoimaisen vankeustuomion. Ehdollinen tuomio riittää, mutta pelkkä syyte tai sakkotuomio ei.

Kansanedustajan erottaminen olisi poikkeuksellista.

– Näin ei ole nykyisen perustuslain aikana tapahtunut, sanoi eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari lauantaina STT:lle.

Suomen nykyinen perustuslaki tuli voimaan vuonna 2000.

Pelttarin mukaan samansisältöistä säännöstä sovellettiin 1990-luvulla silloisessa perustuslaissa, kun kauppa- ja teollisuusministerinä toiminut Kauko Juhantalo (kesk.) erotettiin eduskunnasta 1993. Hän oli saanut ehdollista vankeutta lahjusten ottamisesta ministerinä.

Viime kädessä asian läpiviemisestä vastaavat eduskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto. Eduskunnan päätöstä tulee aina edeltää perustuslakivaliokunnan lausunto ja erotuspäätös on hyväksyttävä kahden kolmasosan enemmistöllä.

^{Veli-Pekka Viljanen} arvioi, että Vornasen erottamiskysymys voisi tulla eduskunnassa ajankohtaiseksi aikaisintaan tämän vuoden lopulla, sillä sitä ennen oikeuden ratkaisua asiassa tuskin saadaan.

– Tässä on vielä edessä esitutkintaprosessi, syyteharkinta ja tuomioistuinkäsittely eli ei puhuta ihan lyhyestä ajasta, ei varsinkaan, jos tässä mennään muutoksenhakumenettelyihin. Minimissään ollaan loppuvuodessa, Viljanen arvioi STT:lle.

– Jos tämä menee muutoksenhakuun, niin silloin puhutaan ensi vuodesta, Viljanen jatkoi.

Eduskunta voi erottaa kansanedustajan joko kokonaan tai määräajaksi myös, jos hän olennaisesti ja toistuvasti laiminlyö edustajantoimensa hoitamisen. Myös tähän vaaditaan perustuslakivaliokunnan kannanotto ja kahden kolmasosan äänienemmistö eduskunnassa.

Viljasen mukaan eduskunnasta ei ole koskaan erotettu ketään edustajantoimen laiminlyömisen vuoksi. Erottaminen edellyttäisi hänen mukaansa edustajantehtävien pitkäaikaista laiminlyömistä.

^{Kansanedustajan} mahdollinen erottaminen nousi keskusteluun vuonna 2018, kun syyttäjä vaati hovioikeudessa perussuomalaisten Teuvo Hakkaraiselle kahden kuukauden ehdollista vankeutta. Syynä oli kansanedustajakollegaan Veera Ruohoon (kok.) kohdistunut pahoinpitely- ja ahdistelujuttu joulukuussa eduskunnan kahvilassa.

Hakkarainen sai hovissa päiväsakkoja, ja hänet valittiin europarlamenttiin vuonna 2019.

Ainoa ampuma-aserikoksesta 2000-luvulla tuomittu kansanedustaja on perussuomalaisten edesmennyt edustaja Tony Halme. Hänet tuomittiin vuonna 2004 neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen muun muassa ampuma-aserikoksesta. Hän oli käsitellyt ampuma-asetta kotonaan.

Tuolloin keskusteltiin mahdollisuudesta erottaa Halme eduskunnasta. Näin ei kuitenkaan tehty, vaan hän jatkoi kansanedustajana vuoteen 2007. Halme oli pitkään sairauslomalla ja siirtyi sitten itse hakemalleen ja Valtiokonttorin myöntämälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Halme kuoli vuonna 2010.

^{Yksi mahdollinen skenaario} Timo Vornasen tapauksessa on, että hän pyytää itse eroa eduskunnasta.

Kansanedustajan eroaminen omasta halustaan ei ole aivan helppoa, vaikka yleensä eron on eduskunnalta saanut sitä pyydettyään. Viime vuosina yleisin syy on ollut se, että edustaja on siirtynyt muihin tehtäviin, yleensä yhteiskunnallisesti merkittävään työhön.

Kansanedustajien eroamiset eduskunnasta ovat herättäneet ajoittain vilkasta keskustelua. Näin kävi muun muassa viime vuoden syyskuussa, kun entinen pääministeri Sanna Marin (sd.) jätti eduskunnan siirtyäkseen brittiläisen Tony Blair Instituten strategiseksi neuvonantajaksi.

Vain kahdelle kansanedustajalle ei ole eroa myönnetty vuodesta 1979 lähtien. Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.) pyysi vuonna 1991 eroa perustelunaan politiikan moraalinen rappio. Hänelle ei myönnetty eroa, kuten ei myöskään vuonna 1994 Vesa Laukkaselle (Vaihtoehto Suomelle). Laukkanen pyysi eroa, koska perusteli lopettaneensa oman poliittisen toimintansa.

Jos Vornanen päättäisi hakea itse eroa, joutuisi eduskunta Viljasen mukaan uudenlaisen tilanteen eteen, sillä tämänkaltaista eronpyyntöä ei eduskunnalle ole aiemmin esitetty.

– En sulkisi pois, että tällaiselle löytyisi nyt ymmärrystä. Tämä on kiusallinen tilanne kansanedustajalle, kun on rikosoikeudellinen prosessi meneillään, Viljanen sanoi.