play

Valtiovarainministeri Saarikko ja pääministeri Marin lupasivat etsiä poliisille riittävät resurssit niin, että poliisien määrä ei vähene

Marin muistutti, että poliisin määrärahat ovat ensi vuonna suuremmat kuin tänä vuonna jo nyt annetulla talousarvioesityksellä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Marin muistutti, että poliisin määrärahat ovat ensi vuonna suuremmat kuin tänä vuonna jo nyt annetulla talousarvioesityksellä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

STT-Lehtikuva

Hallitus käy poliisin määrärahojen tilanteen vielä kertaalleen läpi osana syksyn lisäbudjetin tai täydentävän budjettiesityksen valmistelua. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) lupasi eduskunnan budjettikeskustelussa hallituksen sitoutuvan siihen, että poliisin tärkeät voimavarat turvataan.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi keskustelussa täyden tukensa Saarikolle.

–  Tulemme etsimään riittävät resurssit poliisille niin, että poliisien määrä ei vähene, Marin sanoi.

Hän kuitenkin muistutti, että poliisin määrärahat ovat ensi vuonna suuremmat kuin tänä vuonna jo nyt annetulla talousarvioesityksellä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Oppositio tarttui suureen velkaantumiseen ja poliisin mahdollisiin yt-neuvotteluihin, kun eduskunta aloitti tiistaina lähetekeskustelun ensi vuoden budjettiesityksestä. Talousarviota ja siihen liittyviä budjettilakiesityksiä käsitellään koko viikon ajan.

Orpo uhkasi välikysymyksellä

Kritiikkiä osattiin odottaa poliisin esittämään määrärahaan kaavaillusta noin 30 miljoonan euron vajeesta sen jälkeen, kun poliisi maanantaina ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut.

Oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostikin asian esille jo ryhmäpuheenvuorossaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Keskellä nousukautta hallitus saa aikaiseksi melkein seitsemän miljardia euroa alijäämäisen budjetin, mutta ei pysty tarjoamaan riittävää rahoitusta poliisille, Purra arvosteli.

Hän huomautti, että eduskunnan hallintovaliokunta kertoi jo alkukesästä yksimielisesti, että edessä on poliisin yt-neuvotteluita, mikäli budjettia ei korjata. Purra on hallintovaliokunnan puheenjohtaja.

Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) tarttui puheessaan poliisin yt-neuvotteluihin. Orpo sanoi, että jos hallitus ei korjaa poliisin rahoitusta tällä viikolla, kokoomus tekee asiasta välikysymyksen.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo muistutti, että viisi vuotta sitten silloinen sisäministeri Orpo oli sitä mieltä, että poliisien määrän kipuraja on 7  000. Nyt poliiseja on 7  454, Saramo sanoi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Sisäministeri Orpo ja perussuomalaiset antoivat silloin poliisille 697 miljoonaa, nyt hallitus antaa yli 800 miljoonaa, hän vertaili.

Poliisien määrää on nostettu tänä vuonna hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tämä oli mahdollista viime vuodelta siirtyneen 33 miljoonan euron määrärahan ja kuluvan vuoden 6,7 miljoonan euron lisätalousarvion ansiosta. Poliisihallitus kertoi maanantaina, että ensi vuodelle siirtyvää erää ei ole juurikaan jäämässä ja kustannusten kasvu jatkuu.

Poliisihallituksen mukaan kyseessä on perusrahoituksen murentumisen pitkäaikainen ongelma. Perusrahoitukseen kuuluvat ICT- ja toimitilakulut ovat nousseet koko ajan.

Talouskasvun avittamia työpaikkoja ei lasketa

Oppositiosta moitittiin jälleen velanottoa ja puututtiin myös kohentuneisiin työllisyyslukuihin, joita muun muassa pääministeripuolue SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman esitteli. Muun muassa Purran ja Orpon mukaan työllisyys on kohentunut yleisen taloussuhdanteen ansiosta, kun taas hallituspuolueista kiiteltiin oikeanlaista korona-ajan politiikkaa.

–  Onhan työllisyys kyllä parantunut, muttei hallituksen päätöksillä, Orpo sanoi ja syytti hallitusta työllisyyspäätöksien välttelystä.

Keskustan Matti Vanhanen huomautti, että niitä työpaikkoja, jotka nyt talouskasvun myötä tulevat, ei lasketa 110 miljoonan euron päätösten sisälle.

–  Samalla kun sanon näin, sanon että pääosa työllisyyden ja talouden paranemisesta pitääkin tulla yleisen talous- ja elinkeinopolitiikan ja myös EU-politiikan kautta ja näin on tapahtumassa.

Hallitus on luvannut helmikuuhun mennessä työllisyyspäätöksiä, jotka tasapainottavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

Kohti koronanjälkeistä aikaa

Saarikko sanoi aloituspuheessaan, että ensi vuoden talousarvioesityksellä siirrytään korona-ajasta kohti koronanjälkeistä aikaa. Hän huomautti, että talousennusteessa näkyy vahva luottamus tulevaisuuteen.

–  Yhtenä merkkinä syntyvyys Suomessa on nousussa, mikä on länsimaissa harvinaista. Toinen esimerkki luottamuksesta on yritysten vahvistuneet investointiaikeet, Saarikko sanoi.

Saarikko sanoi pitävänsä selvänä, ettei tämän vuoden yli 14 miljardin alijäämää olisi millään keinoilla pystytty ensi vuodelle kokonaan sulattamaan.

–  Enkä sellaisia esityksiä ole konkreettisella tasolla nähnytkään.

Vanhasen mielestä keskustelussa on tullut sellainen kuva, että on vain hallituksesta kiinni, että seitsemän miljardin alijäämän sijasta se ei ole nolla.

–  Laman jälkeen meni yhdeksän vuotta, että valtio sai tasapainon, finanssikriisin jälkeen emme ole vieläkään tasapainossa. Ei ole mitään hokkuspokkustemppua, jolla tämmöisen kriisin pitkä häntä voitaisiin noin vain nollata.

----

Juttua on korjattu 29.9. klo 13.45. Kritiikkiä osattiin odottaa poliisin esittämään määrärahaan kaavaillusta noin 30 miljoonan euron vajeesta. Ei siis poliisin määrärahoihin kaavaillusta leikkauksesta.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi