Oppositio hyökkäsi velkaantumisen kimppuun, kun eduskunta alkoi käsitellä ensi vuoden budjettia – Mistä on säästetty, mistä priorisoitu, kysyi Orpo

Oppositio arvosteli hallitusta odotetusti ennen kaikkea rajusta velanotosta ja vähäisistä säästötoimista, kun eduskunta aloitti ensi vuoden talousarvion käsittelyn tiistaina. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi koko salin jakavan saman huolen velkaantumisesta, mutta hallituksen teoissa se ei hänen mielestään näy.

–  Ei budjettiesityksessä ole yhtään uutta toimea, jotka toisivat lisää tuloja. Emmekä me näe, kun käymme sen läpi, että mistä olisi säästetty, mistä olisi priorisoitu. Tämä on se ongelma, Orpo kritisoi.

–  Politiikassa on palattava valintojen aikaan, sanoi myös kristillisdemokraattien Sari Essayah.

Kristillisdemokraatit kritisoi hallitusta erityisesti siitä, ettei rahaa mittavista velkamiljardeista huolimatta riitä sote-palvelujen kuntoon laittamiseen tai maatilojen ja pk-yritysten sähkökriisiin.

Liikenne ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ihmetteli, miksi moni väittää, ettei hallitus ole priorisoinut menoja eikä tehnyt säästöjä, vaikka valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) muistutti heti keskustelun aluksi 370 miljoonan edestä tehdyistä säästöistä.

–  Näistä yli sata miljoonaa on kohdennettu minun toimialalleni, Harakka sanoi.

–  Jokainen, joka ymmärtää talouspolitiikkaa näkee, että juuri näin suhdannepolitiikkaa täytyy tehdä. Elvytetään oikea-aikaisesti ja säästetään nyt oikea-aikaisesti, kun rakentaminen on kallistunut rajusti.

Budjetista keskustellaan eduskunnassa torstai-iltaan asti. Esitykseen odotetaan tulevan vain pieniä täsmennyksiä eduskuntakäsittelyssä.

Tuki velkaantumiselle

Saarikko puolustautui opposition kritiikkiä vastaan huomauttamalla, että velkaantumisella on ollut laajalti parlamentaarinen tuki, koska rahaa on käytetty enimmäkseen koronatoimiin, sotaan reagoimiseen ja ihmisten pärjäämiseen nousevien hintojen paineessa.

–  Olette isolta osalta antaneet tukenne tälle velkaantumiselle, se olisi rehellistä sanoa, kun te näitä lukuja kauhistelette, sanoi myös SDP:n Antti Lindtman.

Kokoomuksen Timo Heinosen ryhmäpuheenvuorossa esittämät leikkausehdotukset saivat Saarikon kimpaantumaan. Heinosen mielestä säästöjä löytyisi haitallisista yritystuista ja asumistuesta.

–  Onko nyt asumiskustannusten kasvaessa todella edustaja Heinonen ensi vuonna oikea aika leikata asumistuesta, Saarikko tivasi.

–  Entä olisiko kokoomus valmis korottamaan teollisuuden sähköveroa, jonka tämä hallitus laski?

Perussuomalaisia Saarikko sivalsi sanomalla, että heidän puheenvuorostaan ei valonpisaroita tihkunut suomalaisille.

–  Teidän energiapolitiikallanne Suomi olisi Putinin taskussa. Maahanmuutosta olen kanssanne täysin eri mieltä siitä, tarvitseeko Suomi osaajia myös ulkomailta. Kyllä tarvitsee.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra luonnehti Saarikon vastausta kuluneeksi Putin-kortiksi.

–  Minä tiedän, että te ette ole suinkaan niin tyhmä kuin tuo teidän äskeinen puheenvuoronne antoi ymmärtää, Purra sanoi.

Sopeutustahtia ei kannata vähätellä

Hallituksen talousarvioesitys on yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Menoja on listattu 80,5 miljardia euroa ja tuloja 72,5 miljardia euroa. Erotus katetaan velalla.

–  Valtiolla on liikaa menoja, ja sopeutusta tarvitaan, Saarikko sanoi.

Tämän vuoksi budjetissa pannaan toimeen 370 miljoonan euron pysyvät säästöt. Nykyisiä menoja leikataan ja kehystasoa alennetaan.

Saarikon mielestä sopeutustahtia ei kannata vähätellä.

–  Tällä vuosivauhdilla valtion taloutta sopeutettaisiin noin kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

Yleisen korkotason kasvu näkyy valtion budjetissa. Valtion lainojen velanhoitokustannukset kasvavat yli miljardilla eurolla kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Saarikko sanoo tilanteen muuttuneen korkojen nousun vuoksi vakavammaksi.

Selitys ei enää kanna

Purra sanoi hallituksen vetoavan siihen, että korona ja sota ovat tulleet yllätyksenä.

–  Kyllä, mutta se selitys ei tässä salissa enää kanna.

Hän myös moitti hallituksen lisänneen koronaan tai sotaan liittymättömiä menoja tällä vaalikaudella yli kymmenen miljardia euroa.

Purra peräänkuuluttikin kaikkien puolueiden sitoutumista siihen, että julkinen talous pannaan kuntoon kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Heinonen puolestaan nimitti kokoomuksen ryhmäpuheessa hallituksen ensi vuoden talousarviota vaalibudjetiksi.

–  Rahan jakaminen on valtaosan poliitikkojenkin ydinosaamista. Itse asiassa se on aika helppoakin. Mutta ei teitä ministerit Marin ja Saarikko jälkipolvet tule tästä osaamisesta kiittelemään.

Suurin panostus turvallisuuteen

Saarikko sanoi budjettia esitellessään, että talouskasvu uhkaa hidastua vuodenvaihteessa nollaan, mutta vaikka edessä on synkkiä pilviä, ei talouden äkkinäistä romahdusta ole näköpiirissä.

Budjetin suurin panostus liittyy turvallisuuteen. Reagointi Ukrainan sodan syttymiseen nostaa erityisesti puolustusmenoja.

–  Esitämme puolustusmenojen kasvattamista miljardilla eurolla. Tästä suurin osa kohdistetaan Puolustusvoimien materiaalihankintoihin, Saarikko sanoi.

Hallitus vahvistaa myös muun muassa Puolustusvoimien henkilöstömäärää, toteuttaa puolustushankintoja ja lisää kertausharjoituksia.

–  Myös poliisin rahoitusta nostetaan merkittävästi ensi vuodelle. Poliisien määrä ei vähene.

Hallitus esittää lisäksi muun muassa noin 240 miljoonan euron pakettia, jolla turvattaisiin ruuan saantia omasta maasta, ja edistettäisiin kotimaisia energiainvestointeja.

Budjetin toiseksi suurin kokonaisuus liittyy kansalaisten tukemiseen nousseiden hintojen paineessa.

–  Ensi vuoden budjetin tarkoituksena on tarjota turvaa talven yli ja kasvun eväitä pitkälle tulevaisuuteen.