play

Sairastetun koronan jälkeen liikuntaan on palattava varovasti

Jos on sairastanut koronan, liikunta sen jälkeen on hyvä aloittaa omaa oloa kuulostellen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Jos on sairastanut koronan, liikunta sen jälkeen on hyvä aloittaa omaa oloa kuulostellen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

STT-Lehtikuva

Moni sairastaa näinä päivinä koronan omikronmuunnoksen levitessä nopeasti väestössä. Sairasti taudin lievänä tai vakavana, on parannuttua liikunta aloitettava asteittain, omaa oloa tunnustellen.

Hyvä tapa aloittaa liikunta uudelleen on kevyt kävely, asiantuntijat sanovat. Aiemmin on suositeltu kahden viikon täyttä lepoa oireiden loppumisesta, vaan ei välttämättä enää.

–  Sairastetun infektion jälkeen liikunta kannattaa aloittaa asteittain ja nousujohteisesti aloittaen kävelystä ja sitten muutamien päivien välein lisätä liikunnan kestoa ja vauhtia, sanoo liikuntalääketieteen emeritusprofessori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta STT:lle.

Jos taudin sairastaa lieväoireisena tai oireettomana, voi hyvin aivan kevyttä kotiliikuntaa tehdä jo sairausaikana – silloinkin vointiaan kuulostellen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Jos vointi on hyvä, ei tarvitse olla liikkumattomana peiton alla koko aikaa. Sekin voi viedä kuntoa alas, Kujala huomauttaa.

Jos taudin on sairastanut lieväoireisena, paluu kovaan fyysiseen rasitukseen tapahtuu asteittain harjoittelua lisäämällä muutaman viikon kuluessa, Kujala sanoo.

Taudin jälkeen tulee kuitenkin herkästi huomioida uudenlaiset varoittavat oireet. Niitä voivat olla rintakipu, poikkeava väsymys tai sydämen lisälyönti- tai rytmihäiriötuntemukset.

Sydäntulehduksen riski on olemassa

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mitä vakavampi sairaus, sitä varovaisemmin liikunta tulisi aloittaa – muuten riskinä voi olla sydäntulehdus. Jos toipumisvaiheessa ilmenee poikkeavia oireita, kannattaa liikunta lopettaa ja hakeutua tutkimuksiin, Kujala varoittaa.

–  Jos on sairastanut esimerkiksi sairaalahoitoa vaatineen vakavan koronataudin, silloin sydäntulehduksen riski on suurempi ja asiasta kannatta keskustella lääkärin kanssa, hän sanoo.

Sydäntulehdus on hyvin harvinainen mutta mahdollinen myös lievässä taudissa, ja hieman yleisempi vakavassa taudissa.

–  Kaikkein pelätyin, mutta onneksi hyvin harvinainen on sydänperäinen äkkikuolema. Koronavirus ei ole osoittautunut erityisen sydänhakuiseksi, mutta vaikeissa sairaalahoitoa vaatineissa tapauksissa sydänlihaksen tai sydänpussin tulehduksia on havaittu ja siksi poikkeaviin oireisiin tulee reagoida herkästi, Kujala sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

"Liikkeelle pitää jossain vaiheessa lähteä"

Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri ja keuhkosairauksien vastuualueen johtaja Maritta Kilpeläinen korostaa niin ikään voinnin mukaan liikkumista.

–  Ei kannata ponnistella kohtuutonta hengästymistä tai kovaa rintakipua vastaan, hän sanoo nyrkkisääntönä.

Kilpeläinen näkee työssään sairaalassa potilaita, jotka tarvitsevat lisähappea joskus kotiinkin. Valtaosa heistäkin kuitenkin paranee lopulta: hyvin harva jää potemaan pitkää koronatautia eli long covidia.

–  Jos sairaudesta jää pysyvää hengenahdistusta tai uupumusväsymystä, pitkittynyttä yskää tai rintakipua, ja jos tällaiset oireet kestävät viikkoja tai kuukausia ja sairauden mahdollisuus on suljettu pois tutkimuksilla, niin silloin täytyisi ottaa kuntoutuksellinen ote, jossa lähdetään liikkeelle pelkäämättä, hän sanoo.

Kilpeläisen mukaan noin kolme kuukautta sairastumisen jälkeen hyvin pieni prosentti potilaista on enää oireinen millään tavalla. Silloin voi urheillakin jo normaalisti, hän sanoo.

–  Liikkeelle pitää jossain vaiheessa lähteä, ei parane jäädä paikoilleen.

Paluun liikuntaan voi jakaa vaiheisiin

Jos korona on sairastettu vakavana tai haluaa itse edetä varovaisesti, voi noudattaa BMJ-tiedejulkaisun tuoreeseen tutkimukseen perustuvaa ohjelmaa. Ohjelmassa, josta Suomessa uutisoi ensimmäisenä Iltalehti, liikunta aloitetaan vähintään seitsemän päivää koronaoireiden katoamisen jälkeen.

Aloittamisen jälkeen edetään viikon kestävissä vaiheissa, joista ensimmäisessä harrastetaan kevyttä kävelyä, venyttelyä ja tasapainoharjoituksia.

Tätä seuraavalla viikolla voi joogata kevyesti ja kävellä, ja vasta seuraavalla viikolla voi jo lisätä pätkittäistä aerobista liikuntaa tai uintia. Neljännellä viikolla voi palata rasittavamman liikunnan kuten juoksun tai kuntosaliharjoittelun pariin.

Suorituskyvystä riippuen voi aina palata ohjelman edelliseen vaiheeseen ja edetä siitä taas tunnustellen.

–  Korostan, että kannattaa aina, oli sitten kyseessä influenssa tai korona, pitää mielessä yksilöllisyys. Tämä on hyvä kaava aloittaa, jos on ollut todella sairaana, Kujala sanoo.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi