SAK:n Eloranta vaatii viime vuosia merkittävimpiä palkankorotuksia ostovoiman parantamiseksi – "Onko työnantajilla solidaarisuutta tulla vastaan?"

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaatii palkansaajille viime vuosia merkittävimpiä palkankorotuksia, koska ostovoiman heikentyminen on hänen mukaansa miltei historiallista.

–  Ostovoimakuoppaa ei yhdellä palkankorotuskierroksella lapioida umpeen, mutta sitä ei saa päästää räjähtämään kraatteriksi, joka ammottaisi vuosikymmenen ajan avoimena, Eloranta sanoi SAK:n edustajiston kokouksessa pitämässään ajankohtaiskatsauksessa.

Eloranta sanoo, että painotus pitää olla matalissa palkoissa, mikä tarkoittaa solidaarista euromääräistä palkka- ja korotuspolitiikkaa.

Suurimman SAK:laisen liiton Teollisuusliiton neuvottelut teknologiateollisuuden ensi vuoden palkankorotuksista päättyivät ilman tulosta, ja siksi se on irtisanonut monet sopimuksensa päättymään tämän kuun lopussa. Alun perin sopimusten piti päättyä vuotta myöhemmin.

–  Sinällään neuvottelujen vaikeus on ymmärrettävää esimerkiksi sen takia, että inflaatio on tällä hetkellä varsin korkealla tasolla ja monia muitakin epävarmuuksia on ilmassa, Eloranta sanoi ja huomautti, että Teollisuusliiton lisäksi useiden muidenkin SAK:laisten ammattiliittojen pitäisi neuvotella työehtosopimustensa toisen vuoden palkankorotukset tämän vuoden puolella.

Työnantajat vaikuttavat kuitenkin odottavan teknologiateollisuuden ratkaisua.

Eloranta nosti esille jälleen SAK:n ehdottaman niin sanotun ostovoimasopimuksen, jossa sovittaisiin palkansaajien sivukulujen alentamisesta ja niiden siirrosta työnantajille. Tästä voisivat Elorannan mukaan sopia työmarkkinoiden keskusjärjestöt, koska kyse ei ole palkoista.

Hän muistutti, että palkansaajat tulivat työnantajia vastaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana suomalaisen kilpailukyvyn palauttamiseksi.

Kiky-sopimus oli palkansaajille karvas, mutta pelasti yrityksiä. Eloranta kysyykin, onko työnantajilla puolestaan tarpeeksi solidaarisuutta tulla palkansaajia vastaan nyt. Ainakin tähän mennessä työnantajien vastaukset ovat hänen mukaansa olleet vähintään vältteleviä, elleivät jyrkän kielteisiä, vaikka maksujen siirto muun muassa keventäisi palkankorotuspaineita.

Ay-liikettä ei voi ohittaa

Eloranta muistutti myös, että työntekijät kantoivat ison vastuun myös korona-aikana monen yrityksen taloudellisesta elinvoimasta, muun muassa nopeiden lomautusten muodossa.

–  Nyt palkkiona on vastuutonta henkilöstöpolitiikkaa, kuten vaikkapa Finnairilla, joka pakottaa ja kiristää omaa matkustamohenkilökuntaansa ankariin säästöihin ulkoistuksen ja alihankinnan uhalla.

Hän painotti, että suomalainen ay-liike on edelleen kuitenkin niin vahva, ettei sitä voi ohittaa.

–  Uskon, ettei kukaan Suomessa halua, että kaikkien muiden vaikeuksien keskellä työmarkkinatilanne kriisiytyisi niin pahaksi, että väki olisi toreilla ja yhteiskunnan rattaat olisivat enemmän tai vähemmän jumissa. Se ei olisi kenenkään etu, mutta sekin keino ammattiyhdistysliikkeellä on käytettävissään, jos järkipuhe ei auta, Eloranta varoitti.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK edustaa 18:aa ammattiliittoa ja yli 800 000:ta jäsentä.