play

Seurakuntavaalien äänestysprosentti laski hieman edellisistä vaaleista – arvoliberaalit saivat aiempaa enemmän paikkoja isoissa kaupungeissa

Kirkkovaltuutettujen keski-ikä oli alustavien tulosten perusteella asettumassa 57 vuoteen, mikä on noin 4 vuotta korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Kirkkovaltuutettujen keski-ikä oli alustavien tulosten perusteella asettumassa 57 vuoteen, mikä on noin 4 vuotta korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

STT-Lehtikuva

Seurakuntavaalien alustavien tulosten mukaan äänestysprosentti on jäämässä 12,7 prosenttiin. Äänestysaktiivisuus laskee siis hieman edellisvaaleista, joissa äänestysprosentti oli 14,4.

Kirkkovaltuutettujen keski-ikä oli alustavien tulosten perusteella asettumassa 57 vuoteen, mikä on noin 4 vuotta korkeampi kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2018. Yli 70-vuotiaita valittiin nyt muutama prosentti enemmän kuin viimeksi.

–  Jo ehdokasasetteluvaiheessa huomattiin, että alle kolmekymppisten ehdokkaiden osuus jäi pienemmäksi kuin kaksissa viime vaaleissa, kertoo Kirkkohallituksen tutkimus- ja koulutusyksikön johtaja Hanna Salomäki.

Miesten osuus valituista näytti asettuvan 42 prosenttiin, mikä tarkoittaisi pientä laskua viime vaaleista. Salomäen mukaan sukupuolitieto tosin myös puuttui osalta ehdokkaista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Noin puolet valtuutetuista on uusia, eli vaihtuvuus näyttää olevan suunnilleen samalla tasolla kuin edellisissä vaaleissa, Salomäki kertoo.

Vaaleissa valittiin lähes 8  000 luottamushenkilöä 354 seurakuntaan. Ehdokkaita oli yhteensä 14  300. 44 seurakunnassa käytiin sopuvaalit, eli ehdokkaita oli yhtä paljon kuin valtuustopaikkoja.

Seurakuntien vaalilautakunnat vahvistavat tuloksensa keskiviikkona.

Arvoliberaaleja suurten kaupunkien valtuustoihin

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa ja Jyväskylässä arvoliberaalit näyttävät saaneen aiempaa enemmän paikkoja, Salomäki sanoo.

Esimerkiksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta puhuva Tulkaa kaikki -liike sai kirkkovaltuustoihin 124 paikkaa, mikä on 44 paikkaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa, liike kertoi tiedotteessaan.

Oulun seudulla puolestaan korostuivat konservatiivisemmat arvot ja vanhoillislestadiolaisen liikkeen ryhmä oli suurin.

Tarkkaa analyysia valittujen kirkkovaltuutettujen ajatusmaailmasta ei vielä maanantaina ollut, sillä seurakuntavaaleissa on suuri määrä paikallisia listoja, joiden analysointi vaatii tarkempaa työtä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Seurakuntavaaleissa valitut kirkkovaltuutetut päättävät seurakunnan taloudesta ja toiminnasta.

–  Monessa seurakunnassa on esimerkiksi taloushaasteita tulevina vuosina. Valtuutetut tekevät valintoja siitä, otetaanko säästö kiinteistöistä, toiminnasta, työmuodosta vai henkilöstöstä, Salomäki sanoo.

Valtuutetut ovat myös mukana tekemässä seurakunnan henkilövalintoja. Valtakunnan tasolla luottamushenkilöt äänestävät maallikkoedustajista kirkolliskokoukseen, jossa tehdään muun muassa kirkon oppia koskevia päätöksiä.

"Tietynlainen etääntyminen kirkosta heijastuu tähänkin"

Äänestysaktiivisuuden lasku oli odotettua, sillä äänestysprosentti on pudonnut pikkuhiljaa vuodesta 1970, jolloin se oli 19,8 prosenttia. Välillä on tosin ollut pieniä nousuja.

Salomäki katsoo kehityksen liittyvän tuttuun ilmiöön, jota kirkon nelivuotiskertomuksessa kuvattiin termillä "kulttuurikristillisyyden murentuminen": Nuoremmat sukupolvet ovat etääntyneet seurakunnasta ja ovat edeltäviä sukupolvia herkempiä eroamaan kirkosta, jos omat ja kirkon arvot eivät täsmää.

–  Tietynlainen etääntyminen kirkosta heijastuu tähänkin. Ei ehkä ole mielenkiintoa niin paljon kirkon paikallisia päätöksiä kohtaan, jos kirkolla ei ole omassa elämässä kauhean suurta roolia, Salomäki sanoo.

Äänestysaktiivisuudessa oli suuria alueellisia eroja. Viime vaalien tapaan aktiivisinta äänestys oli tälläkin kertaa Lapuan (16,3 prosenttia) ja Oulun (15,4 %) hiippakunnissa. Passiivisimmat äänestäjät puolestaan löytyivät Helsingin (9,7 prosenttia) ja Mikkelin (10,9 %) hiippakunnista.

–  Isot kaupunkiseudut näyttäytyvät alhaisimpien äänestysprosenttien paikkana, Salomäki sanoo.

Tietyillä paikkakunnilla päästiin yli kolmeenkymmeneen prosenttiin. Keskimääräistä aktiivisemman äänestämisen taustalla voi Salomäen mukaan olla niin aktiivista paikallista kampanjointia kuin yleisesti aktiivinen äänestysperinne vaaleissa kuin vaaleissa.

–  Vaasan vaalipiiri on perinteisesti ollut korkean aktiivisuuden alue esimerkiksi kuntavaaleissa, Salomäki kertoo esimerkkinä.

–  Kun katsottiin viime seurakuntavaaleissa korkeampien lukujen paikkakuntia, siellä oli monta paikkakuntaa, joissa samalla lailla kuntavaaleissa äänestysprosentti oli yli maan keskiarvon. Eli selkeästi alueellinen äänestysperinne oli vahva, ja se näyttäytyi tietyillä alueilla.

Myös yksittäiset henkilöt voivat saada aktivoitua ihmisiä. Esimerkiksi Taivalkoskella, jossa ennen tämänkertaisia vaaleja kampanjoitiin aktiivisesti, äänestysprosentti nousi yli 36:n ja 16–17-vuotiaillakin lähes 32 prosenttiin, Salomäki kertoo esimerkkinä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi