Vasemmistoliiton Andersson tyrmää hallituksen rajalakihankkeen, myös RKP:n Henriksson varauksellinen

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) keskusteli torstaina kaikkien eduskuntapuolueiden ja -ryhmien johtajien kanssa uudesta laista, jolla on tarkoitus torjua välineellistettyä maahantuloa esimerkiksi Suomen itärajalla.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi STT:lle, että torstaina kuultujen tietojen perusteella hän ja vasemmistoliitto suhtautuvat suunniteltuun lainsäädäntöön hyvin kriittisesti.

Hänen mukaansa tällä hetkellä näyttää siltä, ettei vasemmistoliiton eduskuntaryhmä voi tukea hallituksen lakihanketta.

Anderssonin mukaan vaikuttaisi siltä, että hallituksen lakihankkeessa tullaan tekemään toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja Suomen perustuslain kanssa.

–  Sellaista emme kyllä näe hyväksyttävänä, Andersson sanoi.

Andersson kertoo, etteivät he ole vielä nähneet varsinaista lakiluonnosta. Hänen käsityksensä mukaan hallituksen lähtökohtana on, että uusi rajalaki edellyttää perustuslain säätämisjärjestyksen mukaista viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnassa.

Andersson luonnehtii, että eduskuntapuolueiden torstainen keskustelu uudesta rajalaista käytiin rakentavassa hengessä.

–  Mutta paljon oli kysymyksiä vielä monilla ryhmillä, ja monien ryhmien kannat myöskin tässä vaiheessa auki.

^{Myös hallituspuolue} RKP:n puheenjohtajan, opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin äänenpainot olivat torstaina varautuneita.

Anderssonin lailla myös Henriksson luonnehti puoluejohtajien ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien torstaista keskustelua rakentavaksi.

Hänen mukaansa välineellistettyä maahantuloa torjuvan lainsäädännön valmistelu on erittäin monimutkaista ja asiassa on edelleen tarve kuulla asiantuntijoita.

–  Hyvä, että pääministeri huolehtii siitä, että kaikki eduskuntapuolueet ovat tässä mukana. Tässä on kyse hyvin tärkeästä asiasta, mutta myös hyvin vaikeasta, Henriksson sanoi toimittajille eduskunnassa.

Henriksson ei suoraan ilmaissut RKP:n kantaa lakiesitykseen, mutta muistutti, että puolueen lähtökohtana on, että kaiken lainsäädännön täytyy olla sopusoinnussa esimerkiksi perustuslain ja Suomen kansainvälisten sopimusten kanssa.

–  Tältä istumalta en tue vielä mitään. Meidän pitää myös ryhmässä keskustella asiasta, Henriksson sanoi.

^{Orpo korosti} eduskunnassa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että itärajan tilanne on edelleen huolestuttava ja että hallituksella on velvollisuus huolehtia maan turvallisuudesta ja rajaturvallisuudesta.

Orpo ei sulkenut pois mahdollisuutta, että lakiesitys lähtisi lausuntokierrokselle jo perjantaina.

–  Hallitus pitää vielä omia kokouksiaan huomenna. Sikäli kun saadaan valmista, niin sitten se on valmis lähtemään lausunnoille. Työ on vielä kesken, Orpo sanoi toimittajille torstaina.

Orpon mukaan Suomessa on perinteisesti ratkaistu maan turvallisuuteen liittyvät kysymykset laajalla yhteistyöllä, ja niin hallitus haluaa tehdä nytkin.

–  Jos ja kun tässä edetään, me haluamme ja tarvitsemme tähän laajan parlamentaarisen enemmistön. Siksi tämä yhteistoiminta yli hallitus-oppositiorajan on niin tärkeää, Orpo sanoi.

^{Laajalle parlamentaariselle} tuelle saattaa asiassa olla tarvetta siksikin, että perusoikeuksiin mahdollisesti puuttuva laki saatetaan joutua säätämään niin sanottuna poikkeuslakina. Tuolloin laki säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä ja sen säätämiseen kiireellisenä tarvitaan viiden kuudesosan enemmistö.

Orpo ei ottanut kantaa siihen, esiintyikö torstain keskustelussa soraääniä. Hänen mukaansa välineellistettyä maahantuloa torjuvan lainsäädännön valmistelu on ollut erittäin vaikeaa, kun pitää punnita rajaturvallisuuden, olemassa olevan lainsäädännön ja sopimusten muodostamaa kokonaisuutta.

Orpo ei myöskään ottanut kantaa siihen, ovatko hallituspuolueet yksimielisiä lakiesityksestä.

–  Tämä viimeinen arviointi on vielä kesken hallituksen sisällä. Meillä on huomenna vielä kokouksia. Koko ajan tämä on edennyt ja paranee. Sen takia tässä on kulunut aikaa, Orpo sanoi.

Orpon mukaan lakiesitystä on valmisteltu kuukausien ajan suurella huolella. Hän ei ottanut kantaa siihen, mahdollistaako uusi laki turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla. Pääministerin mukaan lainsäädännön tarkoituksena on turvata Suomen turvallisuus hybridihyökkäystilanteessa, jossa jokin taho ohjaa laittomia siirtolaisia Suomen rajalle.

–  Tarkoituksena on turvata kaikissa tilanteissa meidän rajaturvallisuutemme ja meidän viranomaistemme työvälineet. Kun me saamme valmista aikaiseksi, niin sitten nämä julkaistaan ja sitten ne lähtevät lausuntokierrokselle, Orpo sanoi.