play

Sikiöaikana alkoholille altistuneet jäävät usein ilman tarvitsemaansa tukea

Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamiin vaurioihin viitataan kirjainyhdistelmällä FASD. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamiin vaurioihin viitataan kirjainyhdistelmällä FASD. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

STT-Lehtikuva

Sikiöaikainen altistuminen alkoholille voi aiheuttaa ihmiselle monenlaisia ongelmia, mutta niitä voi olla vaikea tunnistaa alkoholin aiheuttamiksi. Asiantuntijat arvioivat, että jopa suurin osa äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittamista lapsista jää vaille tarvitsemaansa tukea.

–  Ilman diagnoosia palveluketju ei välttämättä käynnisty, sanoo ylilääkäri Margareeta Häkkinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamiin vaurioihin viitataan kirjainyhdistelmällä FASD (fetal alcohol spectrum disorders). FASD on kattotermi, ja vauriot voivat vaihdella lievistä hyvin vakaviin.

Asiantuntijoiden mukaan häiriön monimuotoisuus on johtanut siihen, että diagnoosin ovat saaneet vain vakavimmin vammautuneet.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

FASD-diagnooseihin kuuluvat FAS:n lisäksi PFAS eli osittainen sikiön alkoholioireyhtymä, ARND eli alkoholialtistuksen aiheuttama keskushermoston vaurio ja ARBD eli alkoholin aiheuttama epämuodostuma.

Oireet ovat aina yksilöllisiä, ja ne sekoitetaan helposti muihin neuroepätyypillisiin tiloihin, kuten tarkkaavaisuushäiriö ADHD:hen.

Ongelmat tulevat esiin viimeistään nuoruudessa

FASD-ihmiset tarvitsevat yleensä tukea monissa asioissa koko elämänsä ajan. Vauvoina heillä voi olla vaikeuksia syömisessä ja nukkumisessa. Leikki-iässä he saattavat tarvita apua puheen ja käyttäytymisen hallinnan kehityksessä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sikiöaikaiset alkoholivauriot tulevat esiin usein viimeistään koulussa, jossa FASD-lapsilla saattaa olla ongelmia erityisesti matemaattisten aineiden kanssa. Nuoruusiässä näiden ihmisten voi olla vaikea noudattaa sääntöjä, THL:n Häkkinen kuvailee.

FASD-ihminen kohtaa pahimmat ongelmansa yleensä teini-iässä tai varhaisaikuisuudessa, jolloin joukkoon sulautuminen on ihmiselle tärkeää ja jolloin epäsuhta muihin korostuu, sanoo Kehitysvammaliiton FASD-asiantuntija Sari Somer.

Lapsena moni jää ilman diagnoosia

Somerin mukaan varhainen apu ja tuki olisi FASD-ihmiselle tärkeää, mutta varsinkin vauvoilta ja lapsilta diagnoosi jää yleensä saamatta, jollei FASD:tä osata epäillä ulkoisista syistä. Epäilys voi herätä lapsen kasvonpiirteiden tai kasvuhäiriön perusteella tai siksi, että äidin alkoholiriippuvuus on ollut ammattilaisten tiedossa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Luultavasti suurin osa jää ilman diagnoosia, Somer sanoo. Huonoiten pärjäävät Somerin mukaan ne, joilla ei ole FASD:iin liittyviä ulkoisia piirteitä ja joilla FASD:tä ei osata lainkaan epäillä. FASD:iin useimmiten liittyvä keskushermoston vaurio aiheuttaa suurimmat ongelmat, vaikkei vaurio näykään ulospäin.

FASD:n esiintyvyyttä Suomessa ei ole tutkittu. Tieto esiintyvyydestä vaikuttaisi esimerkiksi rahoitukseen, joka nyt on epäselvässä tilassa etenkin Veikkauksen ja RAY:n fuusion jäljiltä. Somerin mukaan FASD-ihmiset ja heidän läheisensä hyötyvät erityisesti vertaistuesta.

Lapsuuden olot voivat muutenkin vaurioittaa

FASD on keskushermostoon ja osin muihinkin elimiin vaikuttava tila, mutta monesti lapsilla on ongelmia myös varhaislapsuudessa kehittyvissä kiintymyssuhteissa. Joskus on vaikea päätellä, mikä oireilu johtuu alkoholin aiheuttamista muutoksista, mikä kasvuolosuhteista ja mikä muista synnynnäisistä tekijöistä, THL:n Häkkinen sanoo.

Neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala sosiaali- ja terveysministeriön lapset ja nuoret -yksiköstä sanoo, että lastensuojelussa oleellista on arvioida jokainen tilanne erikseen ja punnita, mitkä toimenpiteet takaavat parhaiten lapsen edun toteutumisen.

Vanhempien alkoholinkäyttö voi johtaa lastensuojelun tukitoimiin lapsen syntymän jälkeen, jos lapsen terveys ja kehitys vaarantuvat.

Kehitysvammaliiton Somer painottaa, että jos sijoitukseen tai huostaanottoon päädytään, sen olisi hyvä tapahtua mahdollisimman varhain. Laitoksessa FASD-lapset pärjäävät huonosti, ja perhehoito on heille parempi vaihtoehto.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi