play

Sisäministeri Mikkonen välikysymykseen: Suomen valmius vastata hybridivaikuttamiseen rajoilla on hyvällä tasolla

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) vastasi opposition välikysymykseen eduskunnassa. Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) vastasi opposition välikysymykseen eduskunnassa. Lehtikuva / Vesa Moilanen

STT-Lehtikuva

Suomen valmius vastata hybridivaikuttamiseen maan rajoilla on hyvällä tasolla, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.).

Mikkosen mukaan vakaviinkin häiriötilanteisiin kyetään vastaamaan voimassa olevalla lainsäädännöllä. Suomen suvereniteetti ja turvallisuus turvataan kaikissa tilanteissa, Mikkonen painotti.

Mikkonen vastasi eduskunnassa hallituksen puolesta perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymykseen Suomen varautumisesta hybridivaikuttamiseen maan rajoilla.

Mikkosen mukaan on kuitenkin tarpeen kartoittaa Suomen käytössä oleva keinovalikoima, jotta eri syistä johtuviin kriiseihin kyetään vastaamaan ennaltaehkäisevästi, oikeasuhtaisesti ja tehokkaasti.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Tästä syystä hallitus on perustanut virkamiestyöryhmän käymään läpi lainsäädäntöä muutostarpeiden kartoittamiseksi ja uusien mahdollisuuksien löytämiseksi. Tarvittavat muutokset valmistellaan viipymättä, Mikkonen sanoi.

Välikysymyksen taustalla on kiristynyt tilanne Valko-Venäjän ja sen EU-naapurien rajoilla, kun Valko-Venäjä on käyttänyt hyväkseen EU:n alueelle pyrkiviä siirtolaisia ohjaamalla heitä unionimaiden rajoille.

Välikysymyksessä peräänkuulutetaan Suomelle valmiuksia vastata samankaltaiseen hybridivaikuttamiseen siten, että tehtäisiin mahdolliseksi luopua määräajaksi turvapaikkahakemusten vastaanottamisesta.

Välikysymyksessä esitetään, että Suomen lainsäädäntöön säädetään välittömästi hätätilapykälä, jonka nojalla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää laajamittaisen maahantulon tilanteessa kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

"Diplomatia keskeisessä roolissa"

Mikkonen painotti, että hybridiuhkiin vastatessa ulkopoliittiset vastakeinot ja diplomatia ovat keskeisessä roolissa. Kun siirtolaisia käytetään vihamielisen vaikuttamisen välineenä, pitää Mikkosen mukaan vaikuttaa paitsi hybridivaikuttamista toteuttavaan valtioon myös keskeisiin muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaihin sekä lentoyhtiöiden kaltaisiin muihin olennaisiin toimijoihin.

–  Nämä toimet ovat osoittautuneet vaikuttaviksi myös Valko-Venäjän rajatilanteessa. Hybridiuhkaan vastaaminen ei ole ensisijaisesti turvapaikkasääntelyn tai rajavalvonnan kysymys, Mikkonen sanoi.

Mikkosen mukaan on selvää, että vihamielisen hybridivaikuttamisen tilanteessa hallituksella on oikeus ja velvollisuus toteuttaa tarvittavat toimenpiteet Suomen turvallisuuden ja vakauden turvaamiseksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Yhtä selvää on, että välikysymyksessä nyt esiin nostettu hätätilapykälä turvapaikkahakemusten vastaanottamisen täydestä keskeyttämisestä ei ole mahdollinen perustuslakimme eikä Euroopan unionin lainsäädännön puitteissa. Samasta syystä välikysymyksen nyt jättäneet puolueet eivät itsekään tällaista pykälää säätäneet ollessaan hallitusvallassa, Mikkonen sanoi.

Vaikka nykyinen lainsäädäntö riittää Mikkosen mukaan vastaamaan vakaviin häiriötilanteisiin, hybridioperaatioiden mahdollisuus on huomioitava valmiuslain uudistustyössä.

–  Valmiuslain uudistamisen yhteydessä on tarkasteltava sitä, voisiko laki nykyistä paremmin vastata muun muassa erilaisiin hybridiuhkiin, kyberhyökkäyksiin, hallitsemattomaan laajamittaiseen maahantuloon tai esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin katastrofeihin.

"Hallitus saivartelee"

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra piti hallituksen vastausta yllätyksettömänä.

–  Hallitus ei toimi, vaan jopa saivartelee epäolennaisuuksilla, jotka eivät vastaa tarpeeseen hätätilapykälistä ja kiristyksistä. Hallitus ei tunnista uhkaa. Se ei tunnusta turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä tai ihmisten hyödyntämistä yhteiskuntamme vastaisessa toiminnassa, Purra sanoi omassa puheenvuorossaan.

Mikkosen mainitsemat valmiuslain muutokset eivät Purran mukaan ole riittäviä eivätkä toisaalta riittävän nopeita.

Purra kehotti hallitusta ottamaan mallia Itävallasta, Norjasta ja Tanskasta, jotka hänen mukaansa säätivät hätätilapykälät jo vuonna 2016 edeltävänä vuonna alkaneen pakolaiskriisin jälkeen. Purran mukaan näissä maissa hallituksella on oikeus julistaa hallitsemattoman maahantulon uhatessa hätätila, jolloin rajoille tulevilla henkilöillä ei ole oikeutta jättää turvapaikkahakemusta.

–  Me emme saa olla sen houkuttelevampi kohdemaa kuin muutkaan. Tällä hetkellä me olemme, Purra sanoi.

Mikkosen vastaus ei kelvannut myöskään perussuomalaisten varapuheenjohtajalle Leena Merelle, joka perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa esitti epäluottamusta hallitukselle. Kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin edustajat ilmaisivat ryhmäpuheenvuoroissaan kannattavansa Meren epäluottamuslausetta.

Valmiuslain uudistamisesta keskustellaan joulukuussa

Hallituspuolueiden riveistä oppositiota kritisoitiin toistuvasti siitä, että se teki poikkeuksellisesti välikysymyksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvästä kysymyksestä.

–  Meillä on ollut pitkä perinne Suomessa siitä, että maamme turvallisuuteen liittyvissä asioissa rakennetaan yhteistä näkemystä yli hallitus-oppositiorajan. Olisi viisasta ja Suomen edun mukaista pitää tästä kiinni. Tekemällä turvallisuuteen liittyvistä asioista sisäpolitiikkaa voi tahtomattaan mennä juuri siihen ansaan, mihin hybridivaikuttamisella pyritään, keskustan Matti Vanhanen varoitti.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) valotti puheenvuorossaan valmiuslain uudistamista. Hänen mukaansa oikeusministeriö ja puolustusministeriö ovat jo tehneet arviointityötä valmiuslain uudistamisesta ja uudistuksen toteutustavasta. Valmiuslain kokonaisuusuudistusta koskeva hankesuunnitelma on valmis.

–  Kaikki puolueet tullaan kutsumaan lähiaikoina yhteiseen tapaamiseen, jossa käydään lävitse, mitä kaikkea tämä tarkoittaa, ja jossa voidaan keskustella siitä, mihin kaikkiin uhkiin ja millä tavalla tätä uudistusta tehdään, koska tämä ei ole hallitus–oppositio-kysymys. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia, Henriksson sanoi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) täsmensi myöhemmin, että eduskuntaryhmät kutsutaan keskustelemaan valmiuslain päivityksestä joulukuun alkupuolella.

Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi