Hallituksen riidat tiivistyvät saamelaiskäräjälakiin, mutta erimielisyyksiä on yhä muistakin asioista

Hallituksessa kuohuu, kun aika viimeisten lakiesitysten tuomiseen eduskunnalle tällä vaalikaudella alkaa käydä vähiin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) vahvisti tiistaina, että saamelaiskäräjälakia koskeva esitys annetaan eduskunnalle torstaina siitä huolimatta, että hallituspuolue keskusta vastustaa esitystä.

On poikkeuksellista, että laki annetaan eduskuntaan ilman, että siitä on hallituspuolueiden yhteisymmärrys. Keskustasta onkin jo väläytelty, että päätös saattaa vaikeuttaa tulevia neuvotteluja.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi, että keskusta äänestää tätä lakiesitystä vastaan sekä valtioneuvostossa että eduskunnassa, jos se eduskunnan äänestykseen asti ehtii.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) varoitti jo lauantaina, ettei saamelaiskäräjälakia välttämättä ehdittäisi enää käsitellä valiokunnassa, sillä valiokunta on jo nyt tukossa käsiteltävistä asioista.

Ojala-Niemelä on yksi eduskunnan lappilaisista kansanedustajista.

Keskusta on ehdottanut kompromissiehdotuksenaan, että saamelaiskäräjälakia pohtimaan perustettaisiin parlamentaarinen työryhmä, jolle annettaisiin aikaa kevääseen saakka.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi tiistaina, ettei ehdotusta voi kutsua kompromissiksi.

–  Eihän tämä ole varsinainen kompromissi, vaan tämä on yksi tapa lykätä asiaa eteenpäin, hän sanoi.

Henrikssonin mielestä laki olisi tärkeää saada voimaan, sillä Suomi saa toistuvasti YK:n valvovilta elimiltä moitteita siitä, ettei maa kykene ottamaan huomioon saamelaisten oikeutta itsemääräämisoikeuteen siinä laajuudessa kuin pitäisi.

–  Tämä ei ole kunniaksi Suomen kaltaiselle demokratialle, jossa halutaan pitää huolta kaikkien ihmisten ihmisoikeuksista.

Saamelaiskäräjälakia yritetään uudistaa jo kolmannella hallituskaudella peräkkäin.

Saamelaismääritelmä suurin kiistakapula

Lakiuudistuksella on tarkoitus muuttaa sitä, ketkä saavat asettua ehdolle ja äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Uudessa laissa vaalioikeus rajattaisiin ihmisille, joiden isoisovanhemmat olivat saamenkielisiä tai joiden vanhempi on merkitty äänioikeutetuksi lain voimaantulon jälkeisissä vaaleissa.

Tämä saamelaismääritelmän muuttaminen on Saarikon mukaan keskustalle lakiesityksen olennaisin kipukohta.

Suomalaisten viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa asioista, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana tai heidän kotiseutuunsa. Tämä koskee esimerkiksi kaivostoimintaa ja erämaa-alueiden käyttöä.

"Riitoihin tarvitaan aina kaksi"

Saamelaiskäräjälaki on vain yksi auki olevista ja riitaa hallituksen sisällä aiheuttavista lakiesityksistä. Saarikko sanoo keskustan tavoitteena olevan, että ongelmat saadaan ratkaistua ja hallitus pystyy näistäkin kiistoista luovimaan eteenpäin.

–  Tärkeintä on, että hallituspuolueiden välillä säilyy sellainen luottamus, että voimme jatkaa yhdessä työtä. Tämän eteen teen tietenkin osani, hän sanoi.

–  On selvää, että keskustalla on omia näkemyksiään talouteen tai lakihankkeisiin liittyen, joista me tulemme pitämään kiinni. Minusta on erityisen perusteltua tässä tilanteessa, että hallituksen johto käy näistä keskustelua.

Varjoviisikon työ jumissa

Hallituksen vielä antamatta olevia lakiesityksiä ruotivan niin sanotun varjoviisikon työ oli tiistaina edelleen jumissa. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.) sanoi eduskunnassa toimittajille, että varjoviisikko on tunnistanut noin 14 isompaa kokonaisuutta, joista keskustellaan. Muutaman viime päivän aikana ei hänen mukaansa ole edistystä juuri tapahtunut.

Hallituksen pitäisi saamelaiskäräjälain lisäksi löytää sopu muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistamisesta, arvonnousuverosta eli niin sanotusta maastapoistumisverosta ja alueellisesta opintolainahyvityksestä.

Eräästä hallituslähteestä kuvailtiin STT:lle, että näyttää todennäköiseltä, että joko kaikki tällä hetkellä eripuraa aiheuttavat esitykset etenevät tai sitten ei niistä mikään. Jokaisella hallituspuolueella on omat toiveensa, joiden yhteen sovittelu on vaikeaa.

Vielä ei ole selvinnyt, olisiko hallitus valmis luopumaan joistain hallitusohjelmassa sovituista hankkeista. STT:n tietojen mukaan varjoviisikon oli määrä neuvotella asioista tiistainakin.

Hallituspuolueiden varsinaisen puheenjohtajaviisikon oli STT:n tietojen mukaan määrä ratkoa riitoja vielä illalla.

Blomqvist: Varjoviisikolle lisäaikaa

Blomqvist sanoi, että varjoviisikko olisi hänen ymmärtääkseen saanut vähän lisäaikaa riitaisten lakiesitysten käsittelyyn.

–  Tiedetään, että eduskuntaan olisi oikeastaan jo tällä viikolla pitänyt saada viimeiset, mutta olen ymmärtänyt että olisi vähän lisäaikaa saatu. Puheenjohtaja, ministeri Kiuru tietää paremmin kuin minä, Blomqvist sanoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on varjoviisikon puheenjohtaja. Häntä ei näkynyt tiistaina eduskunnassa.

Eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi ja pääsihteeri Maija-Leena Paavola kertoivat STT:lle, että he eivät ole lisäajasta tietoisia, eikä sellaista ole kysytty.

Torstai ei kuitenkaan Paavolan mukaan ole ollut ihan täysin kiveen hakattu viimeinen päivä antaa esityksiä.

–  Siinä on se varauma, että jos valiokuntatilanne sen sallii, sen voi antaa myöhemminkin. Se edellyttää sitä, että keskustellaan asianosaisen valiokunnan kanssa, Paavola sanoi STT:lle.