play

Sotaa paenneista ukrainalaisista alle 30 prosenttia haluaa jäädä Suomeen – suunnitelmiin vaikuttavat etenkin työllistymismahdollisuudet ja sotatilanteen kehittyminen

Uudenmaan TE-toimisto järjesti kesäkuussa Helsingissä ukrainalaisille työnhakijoille suunnatun rekrytointitapahtuman. LEHTIKUVA / Seppo Samuli

Uudenmaan TE-toimisto järjesti kesäkuussa Helsingissä ukrainalaisille työnhakijoille suunnatun rekrytointitapahtuman. LEHTIKUVA / Seppo Samuli

STT-Lehtikuva

Suomeen sotaa paenneista ukrainalaisista reilu neljännes haluaa myös jäädä Suomeen, selviää sisäministeriön tuoreesta selvityksestä. Kolmannes puolestaan sanoi päättäneensä palata Ukrainaan sodan päätyttyä tai nopeammin.

Selvityksen mukaan liki 40 prosentilla suunnitelmat olivat vielä avoinna. Aikeisiin vaikuttavat etenkin työllistymismahdollisuudet Suomessa ja se, miten sotatilanne kehittyy Ukrainassa.

–  On tärkeää, että turvaamme kaikille tänne paenneille ukrainalaisille mahdollisimman sujuvan arjen, oli Suomessa asuminen sitten tilapäistä tai pysyvää, sanoi sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Ukrainalaisten työllisyyttä, asumista ja koulutusta koskeviin kysymyksiin täytyy hänen mukaansa löytää pysyviä ja tehokkaita ratkaisuja.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mikkonen kertoi myös, että sisäministeriössä on ryhdytty valmistelemaan erillislakia, jolla varmistettaisiin se, että tilapäistä suojelua Suomessa saavan oleskelulupa jatkuisi automaattisesti 4. maaliskuuta 2024 asti.

Sisäministeriö selvitti Suomeen paenneiden ukrainalaisten tilannetta verkkokyselyllä kesä–heinäkuussa. Vastauksia tuli reilut 2  100.

Helmikuun jälkeen Suomeen on saapunut lähes 38  000 ukrainalaista hakemaan tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa. Vastaukset eivät sisäministeriön mukaan anna täysin kattavaa kuvaa, mutta otos antaa kuitenkin hyvin viitteitä ukrainalaispakolaisten tilanteesta ja tarpeista.

Kyselyyn vastanneet korkeasti koulutettuja

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suomeen tulleista lähes puolet on tullut sodan eniten koettelemista Ukrainan osista eli Harkovan, Kiovan ja Donetskin alueilta.

Kyselyyn vastanneet ukrainalaiset ovat korkeasti koulutettuja, ja joka toisella vastaajalla on ylempi korkeakoulututkinto. Yleisimpiä ammattiryhmiä olivat asiantuntijat, palvelu- ja myyntihenkilöt, erityisasiantuntijat sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät.

Suurin osa vastaajista puhui sekä ukrainaa että venäjää. Noin joka kolmas kertoi englannin kielen taitonsa riittävän työhön tai opiskeluun. Suomen tai ruotsin opiskelusta oli kiinnostunut lähes 60 prosenttia vastaajista.

Yleisimmiksi syiksi hakeutua juuri Suomeen mainittiin muun muassa Suomen hyvä maine, ystävät ja sukulaiset sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet. Lisäksi monilla on ollut jonkinlaisia yhteyksiä Suomeen jo aiemmin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Esimerkiksi 43 prosenttia kertoi, että heillä on Suomessa kavereita tai sukulaisia. Ja melkein 20 prosenttia sanoi, että heillä on työ- tai opiskelumahdollisuus täällä, sanoi tutkija Arseniy Svynarenko tiedotustilaisuudessa.

Työllistymisen esteenä kielitaito ja byrokratia

Enemmistö vastaajista sanoi haluavansa työskennellä Suomessa. Työllistymisen esteinä mainittiin kuitenkin erityisesti kielitaito, byrokratia sekä haasteet lastenhoidon järjestämisessä.

Noin joka neljäs kyselyyn vastanneista kertoi työllistyneensä. Kuitenkin monet ovat työllistyneet kausityöhön maatiloille, joten satokauden loppua kohden ukrainalaisten työllisyys voi heikentyä.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneista hakeneet tilapäistä suojelua

Kyselyyn vastanneista lähes kaikki olivat hakeneet tilapäistä suojelua.

Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava on kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa, vaikka asuisikin yksityisessä tai kunnan tarjoamassa majoituksessa. Lähes kaikki kyselyn vastaajat kertoivatkin olevansa vastaanottokeskusten asiakkaita, mutta vain alle kolmannes asui vastaanottokeskuksessa.

Vastaanottokeskusten palveluiden käyttäjät olivat selvityksen mukaan pääosin tyytyväisiä niiden laatuun. Huolta aiheuttivat pitkät odotusajat, tiedonkulun haasteet sekä henkilöstön osaaminen. Esimerkiksi kieliasia on hankala. Kaikki palveluiden käyttäjät eivät Svynarenkon mukaan halua saada palveluja venäjäksi, eivätkä he usein osaa englantia.

–  Henkilökunnan ukrainan kielen osaaminen olisi myös tärkeää, hän sanoi.

Tietoa saadaan etenkin sosiaalisen median kautta

Kyselyyn vastanneet ilmoittivat haluavansa lisää tietoa muun muassa työllisyyspalveluista. Informaatiota haluttiin myös kielten opiskelusta ja terveyspalveluista.

Tietoa elämästä Suomessa ukrainalaiset saavat Svynarenkon mukaan ensisijaisesti sosiaalisesta mediasta.

–  Tässä on ilman muuta viranomaisilla yksi alue (sosiaalinen media), missä voi tehokkaammin olla mukana viestittämässä ukrainalaisille faktoja, hän lisäsi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi