MTK:n "ruokamarssi" tuo traktoreita toreille eri puolilla Suomea – "Osa on ollut sitä mieltä, että pitää ottaa sontakuormat mukaan"

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) järjestää tällä viikolla niin sanottuja ruokamarsseja, joissa maanviljelijät kokoontuvat traktoreilla eri puolelle Suomea tuodakseen esille maanviljelijöiden ahdinkoa.

Suomessa tuskin tullaan kuitenkaan näkemään lannan levitystä ja heinäpaaleja Ranskan mielenosoitusten tapaan.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan kentältä on tosin tullut viestejä, että osa maanviljelijöistä olisi valmis protestoimaan ihan tosissaan.

–  Osa on ollut sitä mieltä, että pitää ihan oikeasti ottaa ne sontakuormat ja lähteä, mutta kenttä ei myöskään halua hallituksen vastaista liikehdintää, Marttila sanoo STT:lle.

–  Ruokamarsseja ei haluta sekoittaa poliittisiin lakkoihin. Sitä halutaan välttää kuin ruttoa.

Perjantaina Itä- ja Keski-Suomen tuottajia kokoontuu Kuopion torille. Vastaava tilaisuus nähdään samana päivänä Ylivieskassa Pohjois-Pohjanmaalla. Lauantaina tuottajan asemaa nostetaan esille Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla.

Maanviljelijöiden protesteja ja traktorimarsseja on nähty viime kuukausina ympäri Eurooppaa, Ranskan lisäksi muun muassa Puolassa, Belgiassa ja Saksassa.

Esimerkiksi Puolassa viljelijät ovat järjestäneet tiesulkuja rajanylityspaikoilla niin Ukrainan kuin Saksan vastaisilla rajoillaan.

Tiesuluilla protestoidaan EU:n ulkopuolelta tulevien viljelystuotteiden tuontia, joka heikentää puolalaisten viljelijöiden mukaan heidän toimeentuloaan.

^{Suomessa MTK:n} ruokamarsseilla kiinnitetään huomiota kotimaisen ruokaketjun tulonjakoon.

Järjestön mukaan ruokakauppa on kriisien keskellä tehnyt ennätystuloksia, mutta ketjun alkupäässä sekä ruokateollisuus että maatilat ovat vaikeuksissa.

–  Kuluttajilta tulee rahaa ruokamarkkinoille, mutta se jakautuu epätasaisesti. Kaupat saavat enemmän voittoa kuin viljelijöiden yhteenlaskettu tulo on, Marttila sanoo.

Maatilojen tilanteeseen on vaikuttanut energian hinnan nousu, joka alkoi jo edeltävänä syksynä ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainassa. Myös lannoitteiden ja rehun hinnat nousivat.

Vaikka hinnat ovat tulleet huippulukemista alas, kustannukset ovat jääneet korkeammalle tasolle kuin ennen sotaa ja energiakriisiä.

Myös korkeat korot rasittavat tällä hetkellä erityisesti niitä viljelijöitä, jotka ovat investoineet tai tehneet juuri tilakaupat. Lisäksi tuottajahinnat ovat laskeneet, MTK kertoo.

–  Sota ja myös korona herättivät suomalaiset perusasioihin. Viime kesänä yhteinen tahtotila alkoi kuitenkin purkaantua ja kaupat läksivät halpuuttamisen tielle, Marttila sanoo.

^{Marttilan mukaan} seuraavan kymmenen vuoden aikana puolet maanviljelijöistä tulee luopumaan maanviljelystä. Hän arvioi, että tarvitaan miljardin tai jopa kahden investointi, jotta maanviljelijäkato saadaan korvattua.

Marttilan mukaan rahoittajat ovat kuitenkin tällä hetkellä varpaillaan, sillä tiloja menee nurin eivätkä tulevaisuudennäkymät ole selkeät.

MTK toivoo, että hallitus pysyy lupauksissaan, kun se valmistautuu päättämään tulevien vuosien valtion budjetista. MTK:n mukaan maatalouden tukiin ei ole tehty indeksitarkistuksia koko 2000-luvulla. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmassa luvataan tehdä vaikuttavia toimenpiteitä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.