play

STT:n tiedot: Myös USA, Saksa ja Ranska luvanneet Suomelle sotilaallista tukea jo Nato-prosessin aikana

Juridisesti sitovat turvatakuusopimukset vaatisivat takaajamaissa yhtä pitkän lainsäädäntöprosessin kuin uusien Nato-jäsenten hyväksyminen. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Juridisesti sitovat turvatakuusopimukset vaatisivat takaajamaissa yhtä pitkän lainsäädäntöprosessin kuin uusien Nato-jäsenten hyväksyminen. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

STT-Lehtikuva

STT:n tietojen mukaan Britannian lisäksi myös Yhdysvallat, Saksa ja Ranska ovat luvanneet tukea Suomea sotilaallisesti jo ennen Nato-jäsenyyden virallista alkamista, jos tarvetta siihen tulisi.

Kyse ei ole juridisesti sitovista turvatakuusopimuksista, koska ne vaatisivat takaajamaissa yhtä pitkän lainsäädäntöprosessin kuin uusien Nato-jäsenten hyväksyminen. Käytännössä Nato ei kuitenkaan edes oman uskottavuutensa takia voisi toivottaa Suomea ja Ruotsia tervetulleeksi ja samaan aikaan jättää niitä selviämään yksin mahdollisesta sotilaallisesta painostuksesta jäsenyysprosessin aikana.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei kiistänyt eikä vahvistanut STT:n tietoja torstaina eduskunnassa, mutta sanoi, että monissa Nato-maissa on ymmärretty Suomen ja Ruotsin huolet esimerkiksi Venäjän häirinnästä mahdollisen Nato-jäsenyysprosessin aikana.

–  Britannian puolustusministeri Wallacen kommentit hänen käydessään Suomessa osoittavat sen, että suurilla Nato-mailla on hyvin suuri intressi siihen, että Nato-jäsenyysprosessi sujuu ilman suurempia harmeja ja että ne ovat valmiita oman osansa siinä tekemään, Haavisto sanoi STT:lle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Britannian puolustusministeri Ben Wallace sanoi keskiviikkona, että Britannia tulisi Suomen ja Ruotsin avuksi, jos niihin hyökättäisiin, olivat maat sotilasliitto Naton jäseniä tai eivät.

Wallace kommentoi asiaa yhteisessä tiedotustilaisuudessa puolustusministeri Kaikkosen kanssa Niinisalossa. Wallacen mukaan Suomi ja Britannia puolustavat yhteisiä arvoja, demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä oikeusvaltiota.

–  On mahdotonta ajatella, ettei Britannia tulisi Suomen ja Ruotsin avuksi huolimatta siitä, missä vaiheessa Nato-prosessia ne ovat, hän sanoi.

Myöskään puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ei kiistänyt tai vahvistanut STT:n tietoja eduskunnassa torstaina.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Meillä on hyviä kumppaneita ja tietysti tällaisina tuulisina aikoina ne ovat erityisessä arvossaan. Näistä on ehkä vähän tuonnempana enemmän kerrottavaa, Kaikkonen sanoi STT:lle.

Ruotsin ulkoministeri: Yhdysvallat takaa Ruotsille "turvavakuutuksen"

Yhdysvallat on luvannut Ruotsille niin sanotun turvavakuutuksen siksi ajaksi, kunnes Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenhakemus on ratifioitu. Asiasta kertoi Ruotsin ulkoministeri Ann Linde tavattuaan keskiviikkona Washingtonissa Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin sekä useita yhdysvaltalaisia senaattoreita.

Niin kutsuttu turvavakuutus on eri asia kuin Naton viidennessä artiklassa mainittu turvatakuu. Suomen ja Ruotsin mahdollisesti hakiessa Nato-jäsenyyttä, jäsenyyden ratifioiminen kaikilta 30 Nato-maalta kestää arviolta 4–12 kuukautta. Vasta ratifioinnin jälkeen hakijat voivat saada Naton jäsenyyden.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Voin sanoa, että olen puhunut Antony Blinkenin kanssa sekä useiden senaattorien, jotka ovat vastuussa näistä kysymyksistä ulkoasianvaliokunnassa. Yhdysvalloilla on suuri intressi, että Ruotsi ja Suomi menevät Natoon. Arktisella ja Itämeren alueella uskotaan olevan paljon enemmän turvallisuuspoliittista painoarvoa ja siksi ollaan valmiita antamaan erityyppisiä turvavakuutuksia, Linde sanoi Ruotsin tv-yhtiö SVT:lle.

–  En tietenkään mene yksityiskohtiin, mutta olen erittäin luottavainen, että meillä on tässä amerikkalainen sitoutuminen. Se ei ole konkreettinen turvatakuu, koska sen voi saada vain Naton jäsen, Linde jatkoi.

Haavisto: Suomi ja Ruotsi samalla viivalla

Ulkoministeri Haavisto ei torstaina halunnut kommentoida sitä, onko Suomella vastaavanlainen turvavakuutus Yhdysvalloilta kuin Ruotsilla Linden mukaan on, mutta Haavisto arvioi Suomen ja Ruotsin olevan samanlaisessa asemassa tässä suhteessa.

–  Minun tiedossani ei ole mitään poikkeavuuksia Suomen ja Ruotsin välillä näissä eri maiden ulostuloissa tai lupauksissa, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan Ukrainan esimerkki puhuu sen puolesta, että EU- ja Nato-maissa reagoitaisiin voimakkaasti siihen, jos Suomi joutuisi esimerkiksi Venäjän aggression kohteeksi.

–  Kun Ukraina on saanut EU:n ulkopuolisena ja Naton ulkopuolisena maana näin paljon tukea – myös sotilaallista materiaalia – muilta mailta, niin olisi varmasti ajateltavissa, että jos joku EU-maa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, myös siihen reagoitaisiin vahvasti, Haavisto sanoi.

Stoltenberg lupaa Naton lisäävän läsnäoloaan Itämerellä Nato-hakuprosessin aikana

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo Suomen ja Ruotsin voivan luottaa Naton lisääntyvään läsnäoloon Itämerellä Nato-hakuprosessin aikana.

Ylen haastattelussa Stoltenberg sanoo, että jos Suomi päättää hakea jäsenyyttä, Natolta on luvassa turvallisuuteen liittyvää tukea. Stoltenbergin mukaan Suomea voitaisiin tukea muun muassa poliittisilla julistuksilla, kannanotoilla tai lisäämällä Naton läsnäoloa ja harjoituksia Suomen lähialueella.

–  On monia keinoja, joilla voimme ilmaista, että Suomen turvallisuudella on merkitystä Naton liittolaisille, hän sanoi Ylelle.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n haastattelussa Stoltenberg sanoi olevansa vakuuttunut, että ratkaisu myös Ruotsin turvallisuustarpeisiin löytyy siirtymäkauden aikana.

Stoltenberg sanoi, että mahdollinen päätös toimista tehdään yhteistuumin Ruotsin kanssa. Skenaario voi hänen mukaansa olla lisääntynyt sotilaallinen läsnäolo Itämerellä ja sen ympärillä.

–  Meidän täytyy muistaa, että sillä hetkellä kun Ruotsi mahdollisesti hakee (Nato-jäsenyyttä) ja Nato sanoo toivovansa Ruotsin liittymistä, Natolla on erittäin vahva velvollisuus taata Ruotsin turvallisuus, Stoltenberg sanoi.

"Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukseen suhtaudutaan erittäin myönteisesti"

Turvavakuutus voi tarkoittaa apua kyberhyökkäyksien yhteydessä sekä poliittista ja materiaalista tukea, kertoo Aftonbladet.

–  Mutta raja menee voimakkaiden turvatakuiden kohdalla. Vain täysiarvoiset Nato-jäsenet voivat saada ne, Linde sanoi Aftonbladille.

Mahdollisen Nato-jäsenyyden hakuprosessin aikaa Linde kuvasi hyvin haavoittuvaksi. Tänä aikana Yhdysvallat voisi auttaa kohottamaan Ruotsin turvallisuutta.

–  (Yhdysvalloissa) suhtaudutaan erittäin myönteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukseen. Ei vähiten siksi, että sen katsotaan lisäävän turvallisuutta arktisella alueella ja Itämeren alueella, Linde sanoi lehdelle.

Dagens Nyheterin haastattelussa Linde sanoi, että joiltakin tahoilta on esitetty epäilyjä, ettei Yhdysvalloissa suhtauduttaisi niin myönteisesti Ruotsiin ja Suomeen, koska tuolloin tultaisiin lähemmäs Venäjää.

–  Mutta tällaista en ole lainkaan kohdannut, kun keskustelin asiasta (Yhdysvaltain) ulkoministerin ja vastuullisten senaattorien kanssa, Linde sanoi.

Linde tapaa Kanadassa kanadalaiskollegansa

Yhdysvalloista Linde jatkoi matkaansa Yhdysvalloista Kanadaan. Siellä hänen keskustelukumppaninsa on Kanadan ulkoministeri Melanie Joly. Hän aikoo tavata Kanadassa myös maan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajat. Matkan puheenaiheena ovat sota Ukrainassa ja turvallisuustilanne Ruotsin lähialueilla.

–  Transatlanttinen yhteys ei ole koskaan ollut yhtä tärkeä kuin nyt, Linde sanoi.

Pian Linden ja Blinkenin tapaamisen jälkeen kerrottiin, että Blinkenillä on todettu koronavirustartunta.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi