play

Koulutettujen suomalaisten aivovuoto maailmalle on tukittu ainakin toistaiseksi – viime vuonna Suomeen palasi pitkästä aikaa enemmän suomalaisia kuin heitä muutti ulkomaille

Kaiken kaikkiaan Suomeen on muutettu pitkään enemmän kuin Suomesta pois. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Aku Häyrynen

Kaiken kaikkiaan Suomeen on muutettu pitkään enemmän kuin Suomesta pois. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Aku Häyrynen

STT-Lehtikuva

Viime vuonna Suomeen palasi pitkästä aikaa enemmän suomalaisia kuin heitä muutti ulkomaille, kertoo Tilastokeskus. Vähintään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden nettomaahanmuutto nousi niukasti voitolliseksi pitkästä aikaa.

Vähiten koulutettujen ryhmässä nettomaahanmuutto nousi voitolliseksi jo vuonna 2019. Kaikkiaan Suomen kansalaisia muutti viime vuonna Suomeen noin 1  100 enemmän kuin heitä muutti ulkomaille.

Toisen asteen koulutuksen, alemman korkeakouluasteen tai alimman korkea-asteen suorittaneissa ulkomaille muuttaneita oli yhä palaajia enemmän.

Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten maahanmuutto on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä vuosina 2016–2020. Kasvua on ollut eniten ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutuksen suorittaneilla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Valtaosa muuttovoitosta perustui ulkomaalaisiin

Kaiken kaikkiaan Suomeen on muutettu pitkään enemmän kuin Suomesta pois. Syntyperän mukaan tarkasteltuna muuttovoitto on viime vuosikymmenenä muodostunut lähes kokonaan tai kokonaan ulkomaalaistaustaisista.

Viime vuonna Suomeen muutti noin 16  000 ulkomaalaistaustaista enemmän kuin heitä muutti pois. Ulkomaalaistaustaisten maahanmuutoissa suurin taustamaaryhmä oli entisen Neuvostoliiton maat. Seuraavaksi suurimmat maahanmuuttajaryhmät olivat irakilaistaustaiset, virolaistaustaiset ja intialaistaustaiset.

Kuntien välisiä muuttoja ennätysmäärä

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yhä suurempi osa kuntien välisistä muutoista on kaupunkialueiden välistä muuttoa. Viime vuonna liki kaksi kolmasosaa kuntien välisistä muutoista oli kaupunkialueelta kaupunkialueelle tehtyjä muuttoja.

Suomen sisällä muuttaminen on lisääntynyt tasaisesti jo vuosikymmenten ajan ja ollut vilkkaampaa kaupunkimaisista kunnista jo aiemmin. Viime vuonna kuntien välillä muutettiin 270  000 kertaa, mikä on mittaushistorian suurin lukema. Kuntien sisäisiä muuttoja oli noin 600 000.

Kaupunkimaisten kuntien kokonaismuuttovoittoa on ylläpitänyt ulkomaalaistaustaisten suuri maahanmuutto suhteessa maastamuuttoon.

Muuttovoittoa kaupunkeihin tuovat yhä nuoret

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ikäryhmistä suurin kaupunkimaisten alueiden maassamuuttovoiton aiheuttaja ovat 15–24-vuotiaat. Heidän nettomaassamuuttonsa on pysynyt melko vakaana viimeiset 16 vuotta ollen noin 11  000 ihmisen paikkeilla vuosittain.

Nuorten lasten ja työikäisten aikuisten muutokset nettomaassamuutossa ovat olleet suhteellisen merkittäviä, vaikka muuttomäärät ovat olleet alhaisempia kuin opiskelijaikäisillä. Viime vuonna kaupunkimaisten kuntien muuttotappio oli 25–44-vuotiaissa vajaa 4  000 ja 0–4-vuotiaissa vajaa tuhat ihmistä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi