play

Suomalaisten vedenkulutus on vähentynyt – ja vähenee todennäköisesti tulevaisuudessakin

Vedenkulutus on vähentynyt suomalaiskodeissa jo pitkään, mutta koronapandemia käänsi tilanteen päälaelleen. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Vedenkulutus on vähentynyt suomalaiskodeissa jo pitkään, mutta koronapandemia käänsi tilanteen päälaelleen. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

STT-Lehtikuva

Vedenkulutus on vähentynyt suomalaiskodeissa jo pitkään, mutta koronapandemia käänsi tilanteen päälaelleen. Vedenkulutus ei sinänsä lisääntynyt, vaan vedenkäyttö siirtyi etätöiden myötä työpaikoilta koteihin, kertoo Suomen Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu.

Säästäminen selvästi motivoi osaa suomalaisista myös vedenkäytön suhteen, sillä vettä kuluu yleisesti ottaen vähemmän niissä kotitalouksissa, joissa vedestä maksetaan todellisen kulutuksen mukaan. Omakotitaloissa on perinteisesti ollut vesimittarit, kun taas esimerkiksi monissa kerrostaloissa vedestä maksetaan edelleen kiinteää kuukausihintaa.

Viime vuonna tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan kaikkiin uusiin ja myös peruskorjattaviin asuntoihin on asennettava huoneistokohtainen vesimittari. Rontu uskoo, että tämä todennäköisesti vähentää vedenkulutusta tulevaisuudessa.

–  Myös tietoisuus ympäristöasioista on ylipäätään lisääntynyt, ja osa on varmasti alkanut kiinnittää enemmän huomiota etenkin lämpimän veden käyttöön. Veden lämmitys vaatii energiaa, josta aiheutuu kiinteistölle kustannuksia ja käytetystä energiamuodosta riippuvia ilmastopäästöjä. Toisaalta on varmasti edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät kiinnitä vedenkäyttöönsä huomiota ennen kuin saavat suuren vesilaskun esimerkiksi vuotavan wc-istuimen takia, Rontu toteaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Eniten vettä kuluu hygienian hoitoon

Työtehoseuran tutkija Anne Korhonen kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2018 asuntokohtainen vesimittari oli vasta 45 prosentissa kerrostaloista, 78 prosentissa rivitaloista ja 82 prosentissa paritaloista.

Korhosen mukaan suomalaisten vedenkulutus on vähentynyt merkittävästi neljässäkymmenessä vuodessa ja maltillisemmin vielä 2000-luvullakin. Taustalla on useita syitä. Vesikalusteiden tekniset ratkaisut – kuten vedenvirtaaman rajoittimet, vettä säästävät suihkupäät ja wc-istuinten pienemmät huuhteluveden määrät – ovat tuoneet suuria säästöjä.

Asiaan on vaikuttanut myös ammekylpyjen väheneminen. Korhosen mukaan ammekylpyyn kuluu helposti 2–3 kertaa enemmän vettä kuin suihkuun.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Näistä muutoksista huolimatta noin puolet kotitalouksien käyttämästä vedestä kuluu yhä hygienian hoitoon. Toiseksi eniten vettä kuluu keittiössä, vaikkakin sen osuus veden kokonaiskulutuksesta on pienentynyt. Taustalla on asianpesukoneiden yleistyminen ja entistä energiatehokkaammat koneet.

Yli sata litraa päivässä

Suomalaiset kuluttavat vettä keskimäärin noin 113 litraa vuorokaudessa, Korhonen kertoo. Luku on Työtehoseuran vedenkulutusselvityksestä, joka julkaistiin viime vuonna.

Selvityksessä käytiin läpi lähes 900 suomalaisen kotitalouden vedenkulutustiedot vuoden ajalta. Lisäksi erilliseen vedenkäyttökyselyyn vastasi yli 2  500 suomalaista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Korhosen mukaan vastaavanlainen laaja vedenkäyttöselvitys on tehty tätä ennen vuonna 1977. Silloin veden keskimääräinen vuorokausikulutus oli 155 litraa henkilöä kohden.

–  Vedenkulutus on vähentynyt hieman myös toiseksi uusimpaan suomalaisten vedenkulutusta selvittäneeseen, vuoden 1999 tutkimukseen verrattuna. Siinä kulutusluku – 116 litraa henkilöä kohden – perustui kuitenkin hyvin rajattuun aineistoon: 30 kerrostaloasunnon kulutukseen.

Hana kiinni hampaidenpesun ajaksi

Kotitalouksien vedenkulutukseen vaikuttavat asunnon varustetaso ja käyttötavat: Käydäänkö suihkussa pikaisesti vai suihkutellaanko pitkään? Ollaanko jatkuvasti kotona? Käydäänkö suihkussa kodin ulkopuolella esimerkiksi harrastusten yhteydessä? Käykö paljon yövieraita?

Kosketusvapaat hanat, vedenvirtaaman rajoittimet, vettä säästävät suihkupäät, energiatehokkaat kodinkoneet, kotiautomaatio ja vesivuodoista ilmoittava teknologia hillitsevät vedenkulutusta, mutta myös omiin vedenkäyttötapoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi hampaidenpesuun kuluu moninkertaisesti enemmän vettä, jos vettä juoksutetaan tarpeettomasti koko pesun ajan, muistuttaa Korhonen.

–  Työtehoseuran vedenkäyttöselvityksessä ilmeni, että yli 80 prosenttia vastaajista, joilla oli astianpesukone, huuhteli astiat ainakin joskus ennen konepesua. Tämä on tarpeetonta. Astioiden konepesu vie vähemmän vettä kuin käsin tiskaaminen, Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan vettä käyttävien kodinkoneiden vedenkulutus on nykyään pientä, mutta käyttäjän toimilla on kuitenkin edelleen vaikutusta lopputulokseen. Esimerkiksi koneiden säännöllisellä hoidolla ja puhdistuksella, täysien koneellisten pesemisellä ja pesuaineen yliannostelun välttämisellä voi hillitä veden kokonaiskulutusta.

Vuotavat vesikalusteet, kuten wc-istuin tai tiputtava hana, aiheuttavat merkittävää hukkakulutusta.

–  Vesivuotojen havaitsemiseen on kehitetty esimerkiksi älyvesimittareita hälytystoimintoineen, Korhonen muistuttaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi