Suomalaistutkimuksen mukaan lihavuudella lisäsairauksineen on yhteys kasvaneisiin terveydenhuollon kustannuksiin

Lihavuudella lisäsairauksineen on yhteys terveydenhuollon suoriin kokonaiskustannuksiin, käy ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta.

Ikä- ja sukupuoli huomioiden lihavilla ihmisillä kustannukset ovat 36 prosenttia suuremmat kuin ylipainoisten ja normaalipainoisten ryhmään kuuluvilla, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tiedotteessa kerrotaan.

Laajassa väestötutkimuksessa vertailtiin lihavien ihmisten terveyspalveluiden ja lääkkeiden käytön kustannuksia verrokkiryhmään sekä selvitettiin aineenvaihdunnan sairauksien yhteyttä terveydenhuollon suoriin kustannuksiin. Tällaisia sairauksia ovat korkea kolesteroli, veren suurentuneet rasva-arvot, verenpainetauti ja tyypin 2 diabetes tai sen esiaste.

Terveydenhuollon suorat kustannukset eli kaikki potilaan hoitoon liittyvät kustannukset olivat tutkimuksen mukaan lihavilla henkilöä kohden 2  665 euroa vuodessa, kun normaali- ja ylipainoisilla vastaavat kustannukset olivat noin 870 euroa vähemmän eli 1  799 euroa vuodessa.

Terveyspalveluiden käyttökustannukset olivat lihavien ryhmässä 27 prosenttia suuremmat kuin normaali- ja ylipainoisilla. Korvattavien reseptilääkkeiden kustannukset puolestaan olivat 67 prosenttia suuremmat kuin verrokkiryhmässä. Lääkekulujen suurimmat menoerät tulivat lihavien kohdalla diabetes-, verenpaine-, astma- ja kolesterolilääkkeistä.

Professori, ylilääkäri Kirsi Pietiläisen mukaan tutkimus osoittaa, että lihavuuden hoitoon tarvitaan enemmän tukea ja resursseja.

–  Emme missään nimessä syyllistä lihavia, sillä lihavuus ei ole oma valinta, vaan mutkikas biologinen prosessi, Pietiläinen sanoo tiedotteessa.

90 prosentilla lihavista ihmisistä on aineenvaihdunnan sairaus

Tutkimuksen mukaan aineenvaihdunnan sairaudet ovat lihavilla ihmisillä hyvin yleisiä: lihavista 90 prosentilla oli aineenvaihdunnan sairaus. Terveydenhuollon kustannukset olivat heillä 2  775 euroa vuodessa, mikä on noin 1  000 euroa enemmän kuin aineenvaihdunnaltaan terveillä lihavilla.

Lihavuudesta seuraavat terveydenhuollon kustannukset selittyvät siis pääasiassa siihen liittyvällä lisäsairastavuudella. Lisäsairauksista eniten kustannuksia tuottivat tutkimuksen mukaan psykiatriset sairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet sekä syöpä.

Lihavuus oli ensisijainen terveydenhuollon käyntisyy vain kolmella prosentilla henkilöistä, jotka terveystutkimuksen perusteella olivat lihavia.

Tutkimuksessa oli mukana 5  587 FinTerveys 2017 -tutkimuksen terveystarkastukseen satunnaisesti valittua aikuista. Lihavien ryhmässä painoindeksi oli yli 30 ja keski-ikä 53 vuotta. Verrokkiryhmään kuuluvien painoindeksi oli alle 30 ja keski-ikä 49 vuotta.

Tiedot terveydenhuollon käynneistä ja sairaalahoidoista, diagnooseista sekä reseptilääkeostoista saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kansanterveyslaitoksen rekistereistä.