Suomen maankäyttösektori muuttui ensimmäistä kertaa kasvihuonekaasujen nettopäästölähteeksi – lisääntyneet hakkuut ovat pienentäneet metsien hiilinielua

Suomen maankäyttösektori on muuttunut ensimmäistä kertaa kasvihuonekaasujen nettopäästölähteeksi viime vuonna, arvioi Tilastokeskuksen tänään julkaisema kasvihuonepäästöjen pikaennakko. Syynä ovat ennen kaikkea metsien lisääntyneet hakkuut ja sitä kautta pienentyneet hiilinielut.

Maankäyttösektori tuotti noin 2,1:tä miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavat päästöt viime vuonna. Tähän lukuun lasketaan hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut kasvihuonekaasut, kuten metaani- ja typpioksidipäästöt.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että metsät sitovat yhä hiiltä, mutta niiden hiilinielu on pienentynyt. Metsät sitoivat hiiltä noin 6,7:ää miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän edestä vuonna 2021. Hiilinielun määrää ei voi verrata Luken mukaan suoraan viime vuoden lukuihin, sillä luvut on laskettu eri menetelmillä.

Suomen puusto väheni Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna yhdeksän prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuotena.

–  Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta puuston kasvun vähenemisestä ja lisääntyneistä hakkuista kuitenkin seuraa, että nielu on pienentynyt, sanoi Luken erikoistutkija Tarja Tuomainen tiedotteessa.

Puiden hakkuukertymä kasvoi Tilastokeskuksen arvion mukaan viime vuonna kymmenen prosenttia. Metsistä hakattiin viime vuonna noin 76 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, kun vuonna 2020 hakkuita oli vain 69 miljoonan kuutiometrin edestä.

Puutuotteiden hiilinielu ei vaikuta merkittävästi sidotun hiilen kokonaismäärään

Eniten päästöjä maankäyttösektorilla aiheutti viime vuonna viljelysmaa. Se aiheutti noin 8,3:a miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavat päästöt. Viljelysmaiden päästöt ovat siis suuremmat kuin mitä Suomen metsät pystyvät sitomaan.

Muita merkittäviä päästöjen lähteitä metsänkäyttösektorilla ovat kosteikot, rakennetut alueet ja ruohikkoalueet.

Metsien lisäksi hiiltä sitovat puutuotteet, joiden hiilinielu kasvoi vuonna 2021 noin 3,1:tä miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavalla määrällä. Puutuotteiden nielua kasvatti sahatavaran, sellun, kartongin ja vanerin tuotantomäärien lisääntyminen.

Puutuotteiden nielu ei kuitenkaan lisää merkittävästi hiilinielun kokonaismäärää, arvioi erikoistutkija Tuomainen STT:lle. Puutuotteet itsessään eivät sido yhtään hiiltä. Sen sijaan niissä lasketaan, kuinka paljon näihin tuotteisiin käytetty puu oli sitonut hiiltä aikaisemmin.

–  Puutuotteissa näkyvä hiilinielu on toisin sanoen lähtenyt osittain metsien hiilinielusta pois. Kaikki hakattu metsä ei kuitenkaan muutu puutuotteeksi, vaan sitä myös poltetaan lämpöenergiaksi, Tuomainen sanoo.

Tilastokeskuksen tänään julkaisemat luvut ovat vasta kasvihuonepäästöjen pikaennakko. Päästöjen tarkemmat ennakkotiedot kerrotaan joulukuussa ja lopulliset tulokset ensi vuoden keväällä.