play

Suomi saattaa avata jopa kaksi suurlähetystöä suunniteltua enemmän – uudet lähetystöt sijaitsevat todennäköisesti Aasiassa

Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustisen mukaan hallitus on kyennyt löytämään rahoituskehitystä niin, että ministeriöllä voisi olla varaa perustaa viideskin edustusto. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustisen mukaan hallitus on kyennyt löytämään rahoituskehitystä niin, että ministeriöllä voisi olla varaa perustaa viideskin edustusto. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

STT-Lehtikuva

Suomi saattaa avata uusia suurlähetystöjä suunniteltua enemmän. Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kertoo, että Sanna Marinin (sd.) hallituksen kunnianhimo on kasvanut ja jo hallitusohjelmassa kirjatun neljän uuden suurlähetystön lisäksi uusia edustustoja saatetaan avata vielä enemmänkin.

–  Hallitus on kyennyt löytämään rahoituskehystä niin, että meillä voisi olla varaa perustaa hallituskaudella viideskin edustusto. Nyt sitten varmaan tästä budjettiriihestä ensi vuoden osalta selviää, onko ulkoministeriön kehyksessä varaa siihen, että voitaisiin perustaa vielä kuudes uusi edustusto tällä hallituskaudella, Puustinen sanoo.

Puustinen lisää kuitenkin perään, että budjettineuvotteluissa voidaan päätyä myös toiseen suuntaan.

–  Mutta meidän kehyksissä on tällä hetkellä ensi vuodelle ohjelmoitu vähintään yksi uusi edustusto. Nyt sitten katsotaan, onnistuisiko toinen. Maksimissaan luku voisi olla hallituskaudella ymmärrykseni mukaan kuusi uutta edustustoa, Puustinen lisää.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suomi avasi viime vuonna Filippiinien pääkaupunkiin Manilaan suurlähetystön uudelleen, ja lisäksi Qatariin sekä Senegaliin pyritään avaamaan lähetystöt piakkoin.

Alivaltiosihteeri tuo esiin myös tosiasiat siitä, ettei uusien suurlähetystöjen perustaminen ole ilmaista. Toisaalta Suomi on myös leikannut aiempina vuosina säästösyistä edustustoverkkoaan, esimerkiksi juuri uudelleen avatun Filippiinien lähetystön lisäksi Pakistanissa, Luxemburgissa, Sloveniassa ja Slovakiassa.

–  Nyt koitetaan oikeastaan palata semmoiseen läsnäoloon, mikä olisi meidän mielestä perusteltua, Puustinen kertoo viestiä Katajanokan Merikasarmilta.

Seuraavana vuorossa Aasian verkoston vahvistaminen

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hallitusohjelman kirjauksessa mainitaan, että Suomi pyrkii laajentamaan edustustoverkkoa muun muassa Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

–  Uskoisin, että kun Afrikkaan on saatu käynnistettyä yksi edustusto ja Lähi-itään toinen, niin nyt varmaan katse on Aasian suunnalla, Puustinen sanoo.

Oma vaikutuksensa on sillä, mitä tapahtuu Afganistanissa. Suomi sulki suurlähetystönsä Kabulissa ainakin toistaiseksi, eikä sen uudelleen avaamisesta ole minkäänlaista arvioita.

–  Voidaanko sinne koskaan palata vai aletaanko esimerkiksi hoitamaan maan (Afganistanin) seurantaa jostain muualta sillä alueella? Se voi vaikuttaa siihen, mitä me suunnitellaan, mutta ei välttämättä niin, että vaihdettaisiin ehdotuksia. Ehkä jotkut asiat muuttuvat kiireellisimmiksi kuin toiset Afganistanin nopean tilanteen muuttumisen vuoksi. Tämä kaikki on nyt pohdinnassa, Puustinen pyörittelee.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Puustinen sanoo, että ulkopolitiikan johto käy keskusteluja budjettiriihen jälkeen, jolloin selviävät lopulliset linjat ensi vuoden suhteen.

Sen sijaan Puustinen vaikenee siitä, mitä ne uudet maat voisivat olla, joihin edustustoja avattaisiin. Jo karttaa katsomalla voi jotain arvailla. Afganistanin naapurimaista Suomella on lähetystöt Iranissa ja Kiinassa. Muista naapurimaista merkittäviä alueellisia toimijoita ovat Pakistan ja Uzbekistan, joihin muiden maiden Afganistanin-lähetystöjä on siirretty Qatarin ohella.

Aasian sijaan tarvetta voisi olla muuallakin

Samaan aikaan kun hallitusohjelmassa puhutaan edustustoverkoston laajentamisesta Aasiassa, eri alojen asiantuntijat nostavat esiin, että edustustoverkoston vahvistamiselle olisi tarvetta muuallakin.

–  Esimerkiksi Afrikassa on aukkoja edelleen. Tai sitten kuinka hyvin pitäisi Eurooppa-politiikkaa vahvistaa sillä tavalla, että olisi useammassa maassa lähetystö, pohtii Helsingin yliopisto tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.

Syyskuun alussa EK:n kauppapolitiikan johtajana aloittanut Timo Vuori sanoo yrityselämän näkökulmasta olevan keskeistä, että edustustojen henkilöstöä panostettaisiin erityisesti maihin, joissa tarvitaan vahvemmin poliittista vaikuttamista, kauppasuhteiden vahvistamista sekä ymmärtämystä politiikan vaikutuksesta vientiin ja investointeihin.

–  Ja sitten Business Finlandin osaamista lisättäisiin taas potentiaalisilla vientimarkkinoille. Jos talous antaa merkkejä tiiviimmästä yhteistyöstä, niin annettaisiin sinne sitä kautta valtion vahvempaa läsnäoloa, Vuori sanoo.

Vuori lisää vielä, että yrityselämä kaipaa yhä enemmän diplomaateiltakin talouden ymmärrystä sekä pidemmän aikavälin strategista ajattelua ja tiivistä yhteistyötä ulkoministeriön edustustoverkoston ja diplomaattien sijoittamisen suhteen. Samaa hän kaipaa myös Business Finlandin viennin ja kaupan asiantuntijoiden suhteen.

–  Mitkä maat mahdollisesti ovat meidän potentiaalisia uusia kauppakumppaneita? Se on jossain määrin riskinottamista ja ennakointia tulevaisuuden suhteen. Afrikassa ja Aasiassa meillä on heikkouksia tässä verkostossa, mutta yhtä yksittäistä maata en lähde nimeämään, mihin uusi edustusto pitäisi laittaa, Vuori sanoo.

Latinalaisessa Amerikassa edustus kaventunut

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen sanoo suoraan, että uusia lähetystöjä avattaessa kehityspolitiikka tulee prioriteettilistalla kolmantena ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä vienninedistämisen jälkeen.

–  Ymmärrän hyvin virkamiesten näkökulman, kun lähetystöt toimivat jo nyt pienillä resursseilla ja lähetystöissä on valtavat käynnistämiskustannukset, Lappalainen sanoo.

Hän pohdiskelee monelta kantilta uutta lähetystöresurssia.

–  Libanonissa on räjähdysaltis tilanne Syyrian kriisin vuoksi. Se maailmankolkka on tikittävä aikapommi. Toinen missä tapahtuu koko ajan paljon, on Kongojen alueet. Olisiko se paikka, jossa Suomi pystyisi edistämään kehityspolitiikkaansa? En ole ihan varma, ja millä intresseillä sinne mennään? Lappalainen pohtii.

Lappalainen nostaa esiin hallituksen viime keväänä julkaiseman uuden Afrikka-strategian, jonka pohjalta painopiste pitäisi olla Afrikassa.

–  Samaan aikaan meillä on Latinalaisessa Amerikassa tavallaan hirvittävän kapea edustus, jos vertaa menneisiin vuosiin, Lappalainen sanoo.

Alueelta on suljettu lähetystöt Nicaraguassa sekä Venezuelassa. Toisaalta Kolumbiaan on avattu uusi edustusto.

–  Tarvetta olisi (lisäresursseille Latinalaiseen Amerikkaan), mutta en usko, että sitä sinnepäin mietitään. Veikkaan, että Afganistan tulee tätä heiluttamaan.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi