Rajavartiolaitos joutunee täsmentämään ohjeistusta erityisen haavoittuvassa asemassa olevien tunnistuksesta, jos rajalakiluonnos menee läpi

On mahdollista, että tilanne Suomen itärajalla vaikeutuu keväällä tai myöhemmin oleellisesti.

Perjantaina lausuntokierrokselle lähteneessä uudessa rajalakiluonnoksessa on varauduttu tilanteisiin, joissa Suomen ja Venäjän välisellä rajalla esiintyisi järjestyshäiriöitä tai muita uhkia. Lailla varaudutaan torjumaan välineellisen maahantulon kaikkein vakavimpia muotoja.

STT kysyi Rajavartiolaitoksen esikunnan apulaisosastopäälliköltä, eversti Marko Saarekselta, miten viranomaiset toimisivat, jos valtioneuvosto päättäisi rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista.

Tällöin hakemuksia otettaisiin vastaan vain eräin poikkeuksin esimerkiksi lapsen tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi.

Miten siis käytännössä toimittaisiin?

–  On keskeistä tunnistaa henkilöt, jotka kuuluvat tähän kategoriaan. Meillä on tähän liittyen ohjeistusta olemassa, mutta varmaan tähän lakihankkeeseen liittyen joudumme täsmentämään sitä, sanoo Saareks STT:lle ja jatkaa:

–  Jos tällainen henkilö tunnistetaan, asia otetaan turvapaikkaprosessiin. Eli turvapaikkahakemus otetaan vastaan ja menetellään kuten tähän mennessä on tapahtunut turvapaikkahakemusten yhteydessä.

Saareks sanoo, että tunnistukseen tarvittavat kriteerit on mainittu lakiluonnoksessa.

^Luonnoksessa todetaan, että osaan maahan saapuvista turvapaikanhakijoista liittyy todennäköisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden riskejä. Näitä olisivat esimerkiksi väkivaltarikollisuus, sotarikosepäilyt tai radikalisoituminen.

Miten tällaiset ihmiset pystytään tunnistamaan ja erottamaan maahanpyrkijöiden mahdollisesti suurestakin joukosta?

–  Se on silloin prosessin myöhäisemmässä vaiheessa selvitettävä asia, kun henkilöitä puhutetaan, heille tehdään turvapaikkatutkintaa ja mahdollisesti esitutkintaa.

Rajalakiluonnoksessa sanotaan myös, että viranomaisella tulisi olla maahanpyrkijän kanssa vuorovaikutustilanne. Se tarkoittaa Saareksen mukaan tapausta, jossa henkilö otettaisiin rajalla kiinni ja hänen kanssaan keskusteltaisiin tarvittaessa tulkkauksen välityksellä.

Nykyisen rajavartiolain nojalla rajavartiomiehellä on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi rajanylityspaikalla muun muassa oikeus kieltää tai rajoittaa liikkumista, määrätä väkijoukko hajaantumaan tai siirtymään, hajottaa väkijoukko voimakeinoin sekä ottaa kiinni tai poistaa paikalta henkilö.

Saareks kertoo, että voimankäytöstä on olemassa säädökset rajavartiolaissa, ja nyt lausunnolle lähteneessä lakiluonnoksessa ei tule uutta lainsäädäntöä voimankäyttöön sinällään.

^{Miten sitten} toimitaan, mikäli maahanpyrkijät kieltäytyvät palaamasta takaisin? Saareksen mukaan lakiluonnoksen lähtökohtina ja ensisijaisina keinoina ovat neuvot, kehotukset ja käskyt.

–  Jos nämä eivät auta, on mahdollista tehostaa voimakeinoin esimerkiksi ottamalla henkilöt kiinni, hallintaan ja palauttaa heidät rajan toiselle puolelle.

Entä jos Venäjä kieltäytyy ottamasta maahanpyrkijöitä takaisin? Saareks sanoo, että lähtökohtana on maahanpyrkijöiden palaaminen Venäjälle.

–  Jos näin ei käy, asiaa varmaan mietitään sitten jatkovalmistelussa.