play

Tehohoito kovassa paineessa koronan äidyttyä riehumaan jälleen valtoimenaan – pula henkilöstöstä on pahin ongelma teho-osastoilla

Tällä hetkellä tehohoidossa on yhteensä 43 koronapotilasta. Lehtkuva / Tommi Anttonen

Tällä hetkellä tehohoidossa on yhteensä 43 koronapotilasta. Lehtkuva / Tommi Anttonen

STT-Lehtikuva

Koronatilanteen heikentyminen aiheuttaa kovasti painetta tehohoitoon, arvioi anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen. Hän toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä olevassa kansallisessa tehohoitoa koordinoivassa toimistossa.

–  Tällä hetkellä tehohoidossa on yhteensä 43 koronapotilasta. Näistä 30 on Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla. Näillä alueilla tehohoito-osastoihin kohdistuu kova paine, Reinikainen kertoo.

Valtaosa teho-osastoilla olevista henkilöistä on rokottamattomia.

Pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa tiukennettiin tiistaina etätyötä ja maskien käyttöä koskevia suosituksia. Koronatilanne on heikentynyt jo viikkojen ajan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kertoo, että tehohoidon tilanne on vaikeampi kuin pitkiin aikoihin.

–  Toki me edelleenkin tämän potilasmäärän kanssa pärjäämme, hän sanoo.

Itä-Suomessa koronatilanne on toistaiseksi helpompi kuin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Pietilä huomauttaa, ettei sielläkään tarvita montaa tehohoitopotilasta, kun tilanne muuttuu vaikeammaksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä kertoo puolestaan sähköpostitse, että Hus on joutunut lisäämään tehohoitopaikkoja koronaviruspotilaiden hoitoon ja samanaikaisesti vähentämään muiden potilaiden hoitoa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Potilaiden siirroilla voidaan tasata kuormitusta

Reinikaisen mukaan joitakin potilaiden siirtoja kovassa paineessa olevilta alueilta rauhallisemmille alueille on jo tehty epätasaisen kuormituksen tasaamiseksi.

–  On hyvin mahdollista, että näin joudutaan jatkossakin toimimaan, hän arvioi.

Hän kertoo, että Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on hoidettu epidemian aikana jonkin verran Etelä-Suomesta tulleita potilaita.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Näin voidaan jatkossakin tehdä, jos oman alueemme tilanne pysyy rauhallisena, Reinikainen sanoo.

Hän muistuttaa, että potilaiden siirtämisellä voidaan tasata kuormitusta, mutta kokonaan sillä ei voida ongelmaa ratkaista, koska kriittisessä tilassa olevan potilaan siirtäminen ei ole yksinkertaista.

Husin Petäjä kertoo, että muutamia potilaita on jouduttu siirtämään viime viikkojen aikana Helsingistä muihin yliopistosairaaloihin.

Pietilä huomauttaa, että on mielekkäämpää siirtää potilas Turkua lähempänä olevaan sairaalaan kuin Itä-Suomeen. Vastaavasti lähempänä Itä-Suomea olevista sairaaloista voitaisiin lähettää potilaita sinne, jos koronapotilaan siirto osoittautuu välttämättömäksi.

Henkilökuntaa sairaalan muista toiminnoista teho-osastolle

Vähemmän kiireellisten tapausten hoitoa on siirretty monissa sairaaloissa eteenpäin koronapotilaiden tieltä. Reinikainen ennakoi, että näin tapahtuu jatkossakin.

–  Viime viikkojen kehityssuunta on ollut, että huolestuttavien koronatapausten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa, ja sairaalahoidon tarve on kasvanut erittäin vahvasti, hän huomauttaa.

Reinikainen painottaa, että tehohoidon kapasiteettia on lisättävä, jos tehohoidon tarve Etelä-Suomessa jatkaa kasvuaan. Käytännössä se on mahdollista siten, että henkilökuntaa siirretään sairaalan muista toiminnoista tehohoitotyöhön.

–  Tämä pakottaa vähentämään muuta toimintaa. Kyseeseen tulee ei-päivystyksellinen leikkaustoiminta, Reinikainen kertoo.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Pietilä sanoo, että Turussa joudutaan pohtimaan päivittäin, lähdetäänkö siirtämään vähemmän kiireellisiä toimenpiteitä seuraaville päiville.

–  Onneksi emme ole joutuneet siirtämään merkittäviä määriä toimenpiteitä, mutta joka päivä harkinta joudutaan tekemään, hän kertoo.

Petäjä kertoo, että Hus on siirtänyt tehohoito-osastoilta arkipäivinä 4–5 vähemmän kiireellistä operaatiota eteenpäin koronakuormituksen vuoksi.

Hoitotilat eivät ole sairaaloissa ongelma

Reinikaisen mukaan hoitotilat eivät ole sairaaloissa ongelma. Niitä on järjestettävissä. Henkilöstön riittävyys on sen sijaan ratkaiseva tekijä. Pietilä ja Petäjä ovat samaa mieltä.

Pietilä kertoo, että Turussa on jo aikanaan tehty tilojen suhteen suunnitelmat siitä, miten toimitaan, jos pahimmat vaihtoehdot toteutuisivat. Hän arvioi, että suunnitelmia on helppo päivittää.

–  Meillä on samat tilat edelleen olemassa. Lähinnä lisävaikeusasteena, joka on korostunut puolentoista vuoden aikana, on henkilöstön saatavuus. Se on kriittisin osatekijä, Pietilä painottaa.

Husissa koronatilanne ei ole johtanut siihen, että tarvittaisiin erillisiä väistötiloja, joihin potilaita siirrettäisiin.

–  Tilat eivät ole ongelma, vaan henkilökunnan riittävyys, Petäjä sanoo.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi