play

THL:n Salminen: Koronan ilmaantuvuus korkeampi kuin koskaan aiemmin, sairaalahoidon tarve ei ole noussut samaa vauhtia tartuntojen kanssa

Viikoittaisessa koronakatsauksessa puhuivat STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki (vas.) ja johtaja Mika Salminen THL:stä. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Viikoittaisessa koronakatsauksessa puhuivat STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki (vas.) ja johtaja Mika Salminen THL:stä. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

STT-Lehtikuva

Koronatartuntojen määrä kasvaa Suomessa yhä vauhdilla ja omikronmuunnos on muuttanut epidemian kulkua vaikeammin ennustettavaksi, kerrottiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viikoittaisessa koronakatsauksessa keskiviikkona.

–  Koronan ilmaantuvuus on Suomessa korkeampi kuin koskaan aiemmin, THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen totesi.

Uusia tapauksia on raportoitu noin tuhat sataatuhatta asukasta kohden kahden viime viikon aikana. Tartuntojen ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut edeltävään kahden viikon ajanjaksoon verrattuna.

Viime viikolla raportoitiin 38  000 koronatartuntaa, mutta lukema lienee todellisuudessa vielä korkeampi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana positiivisten tulosten osuus on ollut hieman alle viidenneksen kaikista testeistä. Määrissä on alueittain suuria eroja. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) testituloksista jo peräti puolet on positiivisia. Tästä syystä muun muassa tartunnanjäljitys on pahasti ruuhkautunut.

–  Tartunnan voi nyt saada käytännössä mistä vain, Salminen sanoi.

Hänen mukaansa tartunnanjäljitys ja testaus ovat joillain alueilla täysin ylikuormittuneita. Tässäkin on alueellista vaihtelua.

–  Husin alueen asukkaista viisi prosenttia käy viikoittain koronatestissä, mikä on aikamoinen määrä. Monin paikoin ajan saaminen testiin kestää kolmesta neljään päivää.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Omikronin määrä kasvaa

Koko maassa on varmistettu 363 omikrontapausta. Ne on havaittu sekvensoinnilla eli viruksen geneettisen alkuperän selvittämisellä. Koska vain pieni osa näytteistä sekvensoidaan, lukema lienee suurempi.

Esimerkiksi THL:n arvion mukaan Etelä-Suomessa ja Varsinais-Suomessa jo noin 90 prosenttia raportoiduista tartunnoista on omikronmuunnosta. Näitä tapauksia on havaittu sekvensoinnin lisäksi myös tietyllä PCR-testin menetelmällä S-geenin avulla.

–  Jos S-geeni jää negatiiviseksi, kyse on tässä epidemiatilanteessa todennäköisimmin omikronista, avattiin asiaa THL:sta STT:lle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Viesti kansalaisille: Pysykää oireisina kotona

Salminen peräänkuulutti ihmisiltä oma-aloitteisuutta tilanteessa, jossa testiin ei välttämättä helposti pääse. Hänen mukaansa nyrkkisääntö on nyt, että jos on oireita, tulee pysyä kotona.

–  Olisi erittäin tärkeää, että ihmiset eristäytyisivät itse, jos oireita tulee. Myös koronan kotitesti kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä, Salminen sanoi.

–  Lisäksi omista oireista ja mahdollisesta altistumisesta sekä positiivisesta kotitestin tuloksesta pitäisi itse kertoa kontakteilleen.

Salminen myös sanoi, että työnantajien tulisi nyt joustaa eikä vaatia työntekijöitä tulemaan töihin, jos työntekijöillä ei ole esittää virallista karanteenipäätöstä. THL aikoo ylipäätään Salmisen mukaan pohtia määrättyjen karanteenien kestoa lähipäivinä.

–  Suuri sairastavuus tulee olemaan haaste tietyille kriittisille toiminnoille yhteiskunnassa. THL tulee lähipäivinä ohjeistamaan, mikäli tarvetta on, karanteenien ja eristyksen mahdollisesta lyhentämisestä, Salminen totesi.

STM: Tartuntahuippua ei vielä nähty

Koronaepidemian huippua ei ole vielä nähty Suomessa, kertoi puolestaan sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Hänen mukaan omikron muutti koko viruksen profiilin. Ennustettavuus on nyt huomattavasti vaikeampaa.

Erikoissairaanhoidon kuormitus on kuitenkin kasvanut maltillisesti. Tehohoidon tarve ei ole jatkuvasti lisääntynyt.

–  Koronavirukseen liittyvien kuolemantapausten määrä on myös onneksi aivan toisenlainen kuin epidemian alussa, Voipio-Pulkki sanoi.

Rokotukset ovat vaikuttaneet asiaan ja ovat edelleen keskeisin asia vakavan tautimuodon ehkäisyssä.

Suuren tartuntamäärän koko vaikutusta vakavimpiin tautimuotoihin ei ole kuitenkaan vielä nähty, joten asiaan tulee varautua, Voipio-Pulkki muistuttaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi