play

THL:n selvityksen mukaan 15 prosentissa Suomen pientaloista on varma kosteusvaurio

Kosteusvaurioille altistavat THL:n mukaan muun muassa suunnittelu- ja rakennusvirheet, lämpö- ja vedeneristevauriot sekä kunnossapidon laiminlyöminen. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Kosteusvaurioille altistavat THL:n mukaan muun muassa suunnittelu- ja rakennusvirheet, lämpö- ja vedeneristevauriot sekä kunnossapidon laiminlyöminen. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

STT-Lehtikuva

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen perusteella 15 prosentissa Suomen pientaloista on varma kosteusvaurio yleisimmissä riskirakenteissa. Lisäksi noin 40 prosentissa on joko vaurio tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä riskirakenteissa.

Kosteusvaurioille altistavat THL:n mukaan muun muassa suunnittelu- ja rakennusvirheet, lämpö- ja vedeneristevauriot sekä kunnossapidon laiminlyöminen.

Kosteusvauriot ovat THL:n mukaan yleisiä kaikentyyppisissä rakennuksissa. Vaurioiden aste vaihtelee hyvin pienestä vakavaan.

THL:n selvitys perustuu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems insinööritoimiston aineistoon, joka kattaa noin 15  000 asuntokaupan yhteydessä tehtyä kuntotarkastusta vuosilta 2016–2020.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Luvut eivät sisällä märkätiloissa, kellarirakenteissa tai muissa kuin riskirakenteissa havaittuja vaurioita.

Riskirakenne on rakennusaikakaudelleen tyypillinen rakenne, joka myöhemmin on todettu vaurioherkäksi. Yleisimmät riskirakenteet aineistossa olivat puukoolattu lattia ja maanvastainen seinä sekä valesokkelit.

Uudemmissa rakennuksissa parempi kosteudenhallinta

Selvityksen mukaan kosteusvaurioiden yleisyys on sitä todennäköisempää, mitä vanhemmasta pientalosta on kyse. Rakennusten ikääntyessä kosteus voi kertyä rakennusten rakenteisiin vuosikymmenten aikana.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Uudemmissa rakennuksissa muun muassa kosteudenhallinta on parantunut ja tunnetut riskirakenteet vähentyneet, sanoo erikoistutkija Anniina Salmela THL:stä tiedotteessa.

Riskirakenne nostaa kosteusvaurion kehittymisen riskiä, mutta ei suoraan tarkoita sellaisen toteutumista, Salmela sanoo tiedotteessa.

Vaurioituneita riskirakenteita ja lisätutkimustarvetta esiintyi selvityksessä useimmiten ennen vuotta 1980 rakennetuissa taloissa.

Esimerkiksi ennen vuotta 1940 rakennetuissa taloissa 80 prosentissa oli vaurio tai lisätutkimustarve yleisimmissä riskirakenteissa. 2000-luvulla rakennetuissa pientaloissa vaurioita tai lisäselvitystarvetta puolestaan ilmeni vain 5 prosentissa tarkastetuista kohteista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Kiinteistön omistaja voi ennaltaehkäistä kosteusvaurioita ja samalla parantaa kotinsa sisäilman laatua tarkkailemalla rakennuksensa kuntoa ja huoltamalla sitä säännöllisesti, Salmela sanoo.

THL toteutti selvityksen osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Selvityksen tulokset tukevat osaltaan THL:n koordinoimaa Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi