play

THL:n tutkimus: Täyden rokotussarjan teho on erinomainen vakavaa koronatautia vastaan – mukana tiedot kaikista Suomessa asuvista työikäisistä

Kahden koronarokoteannoksen jälkeinen teho on erinomainen vakavaa koronavirustautia vastaan, selviää THL:n tutkimuksesta. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Kahden koronarokoteannoksen jälkeinen teho on erinomainen vakavaa koronavirustautia vastaan, selviää THL:n tutkimuksesta. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

STT-Lehtikuva

Kaikkien Suomessa käytettävien koronavirusrokotteiden teho on kahden rokoteannoksen jälkeen hyvä koronavirustartunnan saamista vastaan ja erinomainen sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta.

Myös kahta eri rokotevalmistetta saaneilla tulokset ovat erinomaiset.

Tutkitut rokotteet olivat Astra Zenecan, Biontechin ja Pfizerin sekä Modernan rokotteet. Teho on laskettu aikaisintaan seitsemän päivää toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen.

Tutkimus perustuu terveydenhuollon rekistereistä aikavälillä saatuihin tietoihin huhtikuun lopusta elokuun puoleenväliin. Mukana olivat tiedot kaikista Suomessa asuvista työikäisistä 16–69-vuotiaista eli lähes 3,7 miljoonasta henkilöstä. Analyysista jätettiin pois ne, joilla oli aiemmin todettu koronatartunta tai joita oli koronataudin vuoksi hoidettu sairaalassa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

THL:n mukaan tutkimustulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia.

THL tutkii myös rokotteiden tehoa deltamuunnosta vastaan

Astra Zenecan rokote on niin kutsuttu adenovirusvektorirokote, kun taas Biontechin ja Pfizerin sekä Modernan rokotteet ovat mrna-rokotteita.

Molemmista rokotetyypeistä saadun täyden rokotussarjan eli kahden annoksen jälkeen suojateho koronatartuntaa vastaan oli 78 prosenttia. Yhdistelmärokotesarjan saaneilla rokotteen teho oli 80 prosenttia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yhdistelmäsarjan saaneet olivat saaneet ensin Astra Zenecan adenovirusvektorirokotetta ja sen jälkeen jompaakumpaa mrna-rokotetta.

Sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronatautia vastaan mrna-rokotteiden teho oli 97 prosenttia, adenovirusvektorirokotteen teho 93 prosenttia ja yhdistelmäsarjan teho 91 prosenttia.

Jatkossa THL selvittää rokotteiden pitkäaikaista suojaa. THL tutkii parhaillaan myös rokotteiden tehoa koronaviruksen deltamuunnosta vastaan sekä sitä, miten Suomessa käytetty pitkä annosväli vaikuttaa rokotteiden tehoon.

Koronatauti lisää veritulpan riskiä

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sairastettu tai aktiivinen koronavirustauti lisää veritulpan riskiä leikkauksen jälkeen, kertoo tuore tutkimus.

Jos koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastui korkeintaan viikkoa ennen leikkausta tai enintään kuukauden sen jälkeen, sairastuneista 2,2 prosenttia sai veritulpan 30 päivän seuranta-ajalla. Koronalta välttyneistä veritulpan sai leikkauksen jälkeen 0,5 prosenttia.

1–6 viikkoa ennen leikkausta koronataudin sairastaneista potilaista 1,5 prosenttia ja yli kuusi viikkoa ennen leikkausta sairastaneista yksi prosentti sai veritulpan.

Tutkimukseen osallistui 128  000 leikkauspotilasta 1  600 eri sairaalasta ja 115 maasta osana Birminghamin yliopiston vetämää tutkimusta.

Tutkimuksessa oli yksi tärkeä heikkous: tietojen keruuhetkellä maailmalla ei ollut vielä riittävästi tietoa tukoksia estävän lääkityksen tärkeydestä koronavirusinfektiota sairastavilla potilailla eikä verenohennuslääkkeitä koronavirustautiin sairastuneilla käytetty kaikkialla systemaattisesti.

–  Esimerkiksi tekonivel- ja syöpäleikkausten jälkeen potilaille annetaan rutiininomaisesti tukoksia estävää lääkitystä, ja olemme tottuneet kiinnittämään leikkauspotilaiden tukosoireisiin erityistä huomiota. Tutkimuksen perusteella meidän kannattaisi herkästi harkita tukoksia estävää verenohennuslääkitystä kaikilla koronavirusinfektion sairastaneilla matalan vuotoriskin potilailla leikkauksen jälkeen, kommentoi tutkimuksen Suomen maajohtaja, professori Joonas Kauppila Oulun yliopistosta tiedotteessa.

Syvälaskimotukosten ja keuhkoveritulppien kaltaisten laskimotukosten on arvioitu olevan tärkein estettävissä oleva kuoleman syy sairaalaan joutuneilla potilailla.

--

Juttua korjattu kello 8.33: 2,2 prosentin veritulppariski on henkilöillä, jotka ovat sairastaneet koronataudin korkeintaan viikkoa ennen leikkausta tai enintään kuukauden sen jälkeen, ei kuukauden ennen leikkausta sairastaneilla.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi