play

Tiedebarometri: Koronapandemia vahvisti suomalaisten luottamusta tieteeseen, mutta aiheutti myös polarisoitumista

Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista arvioi luottamuksensa tieteeseen ja tutkijoihin lisääntyneen pandemian myötä. LEHTIKUVA / RITVA SILTALAHTI

Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista arvioi luottamuksensa tieteeseen ja tutkijoihin lisääntyneen pandemian myötä. LEHTIKUVA / RITVA SILTALAHTI

STT-Lehtikuva

Luottamus tieteeseen ja tutkijoihin lisääntyi koronapandemian myötä, mutta se aiheutti myös polarisoitumista, selviää tuoreesta Tiedebarometrista. Barometrin on teettänyt Tieteen tiedotus -yhdistys.

Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista arvioi luottamuksensa tieteeseen ja tutkijoihin lisääntyneen pandemian myötä. Myös luottamus terveysviranomaisiin vahvistui.

Viestinnän professori Esa Väliverrosen mukaan samaan aikaan on kuitenkin tapahtunut polarisoitumista. Noin viidennes vastaajista arvioi koronan heikentäneen heidän luottamustaan tieteeseen ja tutkijoihin.

–  Tavallaan luottavaiset luottivat vielä enemmän ja ne, joilla ei aikaisemmin ollut näkemystä tai eivät aikaisemmin luottaneet, niin heidän osuutensa kasvoi myös, professori sanoo STT:lle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tiedettä epäilee pienehkö määrä, arvioi professori

Väliverrosen mukaan tieteeseen epäluuloisesti suhtautuvien osuus on kuitenkin edelleen verrattain pieni.

–  Jos katsoo julkista keskustelua ja sosiaalista mediaa, niin voisi päätellä, että näitä vastustajia on huomattavasti enemmän kuin mitä näissä kyselyissä tulee ilmi. Se joukko ei toki ole kauhean suuri, ja kansainvälisissä vertailuissa se on hyvinkin pieni. En pitäisi sitä kovin hälyttävänä, mutta se on sellainen trendi, joka on hyvä tiedostaa.

Suomalaisten luottamus rokotteiden turvallisuuteen ja rokotetietoon pysyi lähes samalla tasolla kuin kolme vuotta sitten. Selvimmin oli noussut niiden vastaajien osuus, joiden mielestä jokaisella on oikeus valita, ottaako rokotteen itselleen tai lapselleen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Väliverrosen mukaan mielipiteet rokotuksista polarisoituivat. Rokotusten epäilijöiden osuus on kasvanut, ja kantansa jättää kertomatta entistä harvempi.

Vuonna 2019 vain neljä prosenttia ei luottanut viranomaisten ja asiantuntijoiden tietoon rokotuksista, nyt epäluuloisia oli 13 prosenttia.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten luottamus rokotteisiin on kuitenkin vahvaa.

–  Aikaisemmin rokotuksia on ehkä ajateltu enemmän lasten rokotuksina, ja niiden kannatus on ollut hyvinkin korkeaa, mutta nyt kun puhutaan enemmän myös aikuisten rokotuksista, kuten koronarokotteesta, niin nousee enemmän epäilyä niiden suhteen, Väliverronen sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Venäjän hyökkäyssota ja Nato-jäsenyys näkyy Puolustusvoimien luottamuksen nousuna

Puolustusvoimat nousi vastaajien keskuudessa luotetuimmaksi instituutioksi ohi poliisin, jota suomalaiset pitivät luotettavimpana instituutiona vielä kolme vuotta sitten. Selitys muutokselle voi löytyä kyselyn ajankohdasta, sillä Kantarin toteuttama verkkokysely tehtiin alkukesästä, jolloin elettiin Venäjän hyökkäyssodan varjossa ja monien mielipidekyselyiden mukaan moni suomalainen kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle.

Luottamus Puolustusvoimiin on kasvanut samassa tahdissa korkeakoulujen luottamuksen kanssa.

Selvä kasvu on myös luottamuksessa mediaan verrattuna edelliseen kyselyyn. Myös kansainväliset kyselyt ovat tuoneet esiin medialuottamuksen kasvun pandemian aikana. Myös Väliverronen pitää median luottamuksen kasvua kiinnostavana.

–  Yllättävää oli, että luottamus mediaan nousi vuodesta 2019. Varmaankin koronan myötä tapahtui sellaista tietynlaista paluuta uutismedian pariin ja sen luottamukseen.

Aaltola nousi luotetuimmaksi tutkijaksi

Vastaajia pyydettiin nimeämään enintään kolme tutkijaa, joita he pitävät luotettavina. Väliverrosen mukaan ainakin puolet vastaajien nimeämistä tutkijoista olivat joko koronavirukseen tai sotaan liittyviä asiantuntijoita.

–  Suurin osa tutkijoista nousi näiden kahden aiheen takia. Se varmaankin heijastaa sitä, ketkä ovat olleet esillä mediassa.

Ylivoimaisesti nimetyin tutkija oli Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Avaruustutkija Esko Valtaoja tippui Aaltolan tieltä listan kakkoseksi. Heitä seurasivat pandemian takia tutuksi nousseet kasvot, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen ja ylilääkäri Hanna Nohynek.

Luottamus vaihtoehtohoitoihin kääntyi nousuun

Suomalaisten usko vaihtoehtoisiin hoitoihin on laskenut viime vuosina, mutta nyt suunta näyttää kääntyneen. Usko kansanparantajiin, homeopatiaan sekä luontaislääkkeisiin nousi edelliseen kyselyyn verrattuna. Väliverrosen mukaan muutos ei kuitenkaan vielä ole kovin suurta.

–  Voisi ajatella, että korona on ehkä nostanut tällaisia vaihtoehtonäkemyksiä esille. Vaihtoehtohoidot ovat myös hyvin esillä sosiaalisessa mediassa. Muutos ei ole dramaattinen, mutta niiden suosio on aikaisemmin ollut laskussa, ja nyt se on kääntynyt nousuun.

Barometri on julkaistu vuodesta 2001 lähtien kolmen vuoden välein. Edellinen tiedebarometri julkaistiin ennen koronaviruspandemiaa vuonna 2019. Tänä vuonna verkkokyselyyn vastasi 1  085 täysi-ikäistä suomalaista. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi