Koronatrendi jatkui viime vuonna: Uusimaa teki muuttotappiota ensimmäistä kertaa 70 vuoteen, kasvu- ja maakuntakeskukset sekä kehyskunnat voittivat

Ensimmäisenä koronavuonna alkanut trendi Suomen sisäisestä muuttoliikkeestä sai jatkoa viime vuonna. Tilastojen perusteella kaupungeista on jatkettu kehyskuntiin muuttamista sekä asettumista laajemmin ympäri Suomea. Myös esimerkiksi Tampereen vetovoima sai jatkoa.

Konsulttiyritys MDI:n muuttoliikkeisiin erikoistunut johtava asiantuntija Timo Aro sanoo STT:lle, että voittajia koronakriisin ja viime vuoden muuttoliikkeessä ovat olleet erityisesti suurten kaupunkien kehyskunnat.

–  Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta lähes kaikki muut suuret kasvu- tai maakuntakeskukset ovat tehneet muuttovoittoa. Uutena piirteenä suuret mökki- ja vapaa-ajanpaikkakunnat ympäri Suomea ovat myös voittaneet, Aro summaa STT:lle.

Tilastokeskuksen mukaan Uudenmaan maakunta menetti viime vuonna historiallisesti muuttotappiona väestöään muualle Suomeen, ensimmäistä kertaa ainakin 70 vuoteen. Uudenmaan maakuntien välinen nettomuutto, eli tulomuuton ja lähtömuuton erotus, jäi runsaat 2  400 ihmistä miinukselle.

Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen, Aro huomauttaa.

–  Samaan aikaan Uusimaa on saanut ennätyksellisen suuria muuttovoittoja ulkomailta. On mielenkiintoista, että Uudenmaan muuttotappiot perustuvat Helsingin ja Vantaan kärsimiin muuttotappioihin, jotka vetävät koko maakunnan luvut miinukselle, Aro sanoo.

Aron mukaan tulomuuttojen määrä Uudellemaalle on kasvanut koronakriisin aikana, mutta lähtömuuttojen määrä erityisesti 25–44-vuotiaiden ja kotimaisia kieliä puhuvien osalta on kasvanut.

25–44-vuotiaat ovat merkittävä ryhmä muuttoliikkeitä tarkasteltaessa, sillä he ovat vastavalmistuneita, perheen perustavia tai perustaneita, jotka tekevät uraan ja asumiseen liittyviä valintoja.

–  Heidän valinnoillaan on valtavan iso merkitys muuttoliikkeessä. Heidän valinnat ovat nyt kohdistuneet koronakriisin aikana eri tavalla kuin ennen koronakriisiä, eli suurten kaupunkien kehyskuntiin ja muihin maakuntakeskuksiin sekä mökki- ja vapaa-ajankuntiin, Aho sanoo.

Lappi teki muuttovoittoa ensimmäistä kertaa vuoden 1962 jälkeen

Aron mukaan kaikki muutokset pääkaupunkiseudulla tapahtuvassa muuttoliikkeessä heijastuvat koko Suomen kehitykseen, koska volyymit ovat siellä niin suuret.

–  Heti kun pääkaupunkiseudun maan sisäinen muuttoliike sakkaa tai muuttuu muuttotappiolliseksi, se tasapainottaa muun maan tilannetta. Ja päinvastoin.

Viime vuonna muuttovoittoa teki kaikkiaan seitsemän maakuntaa. Lapin maakunta sai puolestaan muuttovoittoa muualta Suomesta ensimmäisen kerran vuoden 1962 jälkeen, yhteensä 86 ihmistä.

Määrällisesti suurimman muuttovoiton sai Pirkanmaan maakunta (3  375 ihmistä). Seuraavaksi suurimmat muuttovoitot saivat Varsinais-Suomi (1  155) ja Pohjois-Savo (707). Pirkanmaan ja Pohjois-Savon muuttovoitot olivat määrällisesti suurimmat yli 70 vuoteen.

Maakuntien välisessä muuttoliikkeessä tappiota teki 12 maakuntaa. Eniten muuttotappiona väestöään muualle Suomeen menettivät Uudenmaan jälkeen Pohjanmaa (725 ihmistä) ja Satakunta (577 ihmistä).

Muuttotappiosta tunnetun maakunnan Etelä-Savon muuttotappio oli pienin yli 30 vuoteen.

Kuopiolla suurin muuttovoitto ja Vantaalla suurin muuttotappio yli 70 vuoteen

Viime vuonna kaikkiaan jopa 127 kuntaa sai kuntien välistä muuttovoittoa. Määrä on suurin vuoden 1992 jälkeen. Esimerkiksi ennen koronapandemiaa vuonna 2019 muuttoliike oli voitollinen vain 54 kunnassa.

–  Muuttovoittoisten kuntien määrä on koronakriisin aikana kaksinkertaistunut verrattuna koronakriisiä edeltävään aikaan. Muuttovoitot ovat myös hajautuneet paljon tasaisemmin ympäri Suomea, se on merkittävä muutos, Aro sanoo.

Määrällisesti eniten muuttovoittoa sai viime vuoden tapaan Tampere (1  816 ihmistä). Tampereen jälkeen eniten muuttovoittoa tekivät Kuopio (1  081) ja Oulu (811). Kuopion muuttovoitto oli määrällisesti suurin yli 70 vuoteen.

Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10  000 asukkaan kunnista muuttovoitollisimpia olivat kehyskunnat Sipoo, Tuusula, Kauniainen ja Kaarina.

Muuttotappiollisin kunta oli Helsinki 4  210 ihmisellä. Helsingin jälkeen muuttotappiota kokivat Vantaa (1  317), Vaasa (459) ja Kemi (362). Vantaan muuttotappio oli määrällisesti suurin yli 70 vuoteen.

Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10  000 asukkaan kunnista muuttotappio oli suurin Kemissä ja Lieksassa.

Suomen muuttovoitto suurinta yli 30 vuoteen

Koko maan muuttovoitto oli viime vuonna suurinta yli 30 vuoteen. Aro korostaa, että viime vuosina sekä Uudellamaalla että valtaosassa suuria kaupunkeja on tehty ennätyksellisiä muuttovoittoja ulkomailta.

–  Ne pitävät väestönkasvun esimerkiksi Uudellamaalla edelleen positiivisena ja se heijastuu positiivisena syntyvyyteen, koska ulkomailta muuttavat ovat pääsääntöisesti nuoria ja nuoria aikuisia, Aro sanoo.

Viime vuonna nettomaahanmuutto oli noin 22  900 ihmistä, mikä oli noin 5  100 ihmistä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kasvun syynä oli erityisesti maahanmuuton lisääntyminen.

Maahanmuuttoja oli liki 36  400 ja maastamuuttoja noin 13  500.

Nettomaahanmuutto koostui lähes kokonaan ulkomaan kansalaisista. Suurin osa Suomen muuttovoitosta tuli edelleen EU:n ulkopuolelta muuttaneista, mikä lisääntyi viime vuonna entisestään.

Eniten muuttovoittoa tuli Venäjältä (2  390 ihmistä), Ukrainasta (1  422) ja Virosta (1  358).