Tutkija: Aluevaaleissa menestyivät ne, joille sote-teema sopi hyvin

Tutkijan mukaan aluevaaleissa menestyneitä puolueita yhdistää se, että sote-teema sopi niille hyvin. Tästä hyötyivät sekä eniten ääniä saanut kärkikolmikko kokoomus, SDP ja keskusta että vasemmistoliitto.

Esimerkiksi keskustalla vaaleissa keskeinen teema eli alueellinen yhdenvertaisuus on niin sanottu käyntikorttiteema.

–  Luulisin, että keskusta onnistui pitämään hyvin omat äänestäjänsä, koska alueellisuus oli kuin heille räätälöity teema, sanoo Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass STT:lle.

Wassin mukaan sunnuntain aluevaaleissa korostui suomalaiselle politiikalle kaksi ominaista ulottuvuutta. Nämä ovat vasemmisto-oikeisto ja alueellinen yhdenvertaisuus. Ne korostuivat jo kuntavaaleissa viime kesänä.

–  Kun katsotaan, mitkä ovat suomalaisessa politiikassa keskeisiä ristiriitaulottuvuuksia ja mitkä ovat äänestäjille tärkeitä, ne ovat nuo kaksi liberaali-konservatiivi-arvoulottuvuuden ohella, Wass sanoo.

Se, että äänestysprosentti jäi alhaiseksi, pönkitti samoja puolueita.

–  Äänestäjät, jotka ylipäätään innostuivat osallistumaan, ovat todennäköisesti politiikkaan kiinnittyneempiä ja puolueuskollisia. Liikkuvuutta oli vähemmän jaossa.

Kokoomus sai äänistä 21,6 prosenttia, SDP ja keskusta reilut 19 prosenttia äänistä. Vasemmistoliitto sai 8 prosentin kannatuksen.

"Perussuomalaisten viesti ei lähtenyt lentoon"

Perussuomalaisten epäonnistumista hän tulkitsee sitä taustaa vasten, että puolueella oli ongelmia löytää sote-teemoihin itselleen ominaista kärkeä, josta samalla heijastuisi laaja asiantuntemus.

–  Perussuomalaiset yrittivät saada läpi samaa "suomalainen ensin" -viestiä läpi kuin kuntavaaleissa, mutta ei se lähtenyt lentoon nytkään.

Perussuomalaiset kritisoi sote-uudistusta ja sen tarpeellisuutta vahvasti, mikä oli Wassista mielekästäkin, mutta puolueelta puuttuivat omat vaihtoehtoiset mallit.

–  Ongelmia on helppo osoittaa, ja ne ovat tässä sote-mallissa ilmeisiä, mutta niin vahvaan vasta-agendaan on äänestäjän vaikea tarttua. Etenkin kun perussuomalaisten ydinkannattajakunta suhtautuu jo lähtökohtaisesti kriittisemmin politiikkaan, Wass arvioi.

Hänestä oli melkein tyrmistyttävää, että puoluejohtaja Riikka Purra otti heikon äänestysprosentin sättimisen keskeiseksi sanomakseen eilisissä vaalilähetyksissä.

–  Kun syytetään äänestysprosenttia, syyllistetään epäsuorasti myös äänestäjiä. Perussuomalaisilla on kuitenkin aika keskeinen panos tässä, sillä esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuuden nousu syntyi osin heidän kannattajiensa aktivoitumisesta, Wass sanoo.

Perussuomalaiset jäi aluevaaleissa noin 11,1 prosentin äänisaaliiseen, kun puolue sai vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 17,5 prosenttia äänistä.

Samat teemat eduskuntavaaleissakin

Wass ennakoi, että aluevaalien asetelma voi hyvinkin toistua ensi vuoden eduskuntavaaleissa, koska niistä varmasti tulee jälleen sote-vaalit.

–  Samat teemat nousevat, kun aletaan hahmottaa, mitä korjausliikkeitä sote-uudistuksessa tarvitaan, hän sanoo.

Ratkaistavana on edelleen muun muassa, miten paljon hyvinvointialueille pitää suunnata lisää resursseja ja tarvitaanko maakuntaveroa.

Eduskuntavaaleihin mahtuu tietysti enemmän teemoja kuin aluevaaleihin, ja siten muunkin tyyppiset arvo- ja identiteettipoliittiset kysymykset voivat nousta esiin.