Tutkija: Ruotsin lausunnoissaan ottama etäisyys kurdijärjestöistä ei ollut käännekohta Nato-väännössä

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ei näe Ruotsin lauantaisissa lausunnoissa Syyrian kurdijärjestöistä suurta käännekohtaa Nato-prosessissa. Alaranta pitää lausuntoja odotettuina Ruotsin uudelta hallitukselta.

Ruotsin hallitus kertoi ottavansa etäisyyttä kurdiryhmiin vedoten siihen, että suhteet niihin vahingoittavat puolustusliitto Naton jäseneksi pyrkivän Ruotsin suhteita Turkkiin. Kyseessä ovat Syyrian PYD-puolue ja sen aseellinen siipi YPG, joka on Turkin ja EU:nkin terroristijärjestöksi määrittelemän PKK:n sisarjärjestö. Kurdistanin työväenpuolue PKK on käynyt aseellista taistelua Turkin valtiota vastaan.

Sisällöltään puheet noudattivat Alarannan mukaan yhteisymmärrysasiakirjaa, jonka Ruotsin edellinen hallitus allekirjoitti Suomen ja Turkin kanssa Madridissa kesäkuussa.

–  Kyllä se oli pitkälti odotettavissa, että tällaisia lausuntoja uudelta hallitukselta tulee. (Lausunto) on linjassa sen kanssa, mihin Suomen ja Ruotsin hallitukset sitoutuivat Madridissa yhteisymmärrypaperissa. Siinä mielessä ei pitäisi olla mikään uutinen, mitään dramaattista ei varsinaisesti tapahtunut, vähän terävämpää ilmaisua kuin aikaisemmalta hallitukselta vain, Alaranta kertoi STT:lle sunnuntaina.

Alarannan mukaan on selvää, että lauantain lausunnoilla on tarkoitus pedata Ruotsin uuden pääministeri Ulf Kristerssonin vierailua Turkissa. Kristersson tapaa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin tiistaina.

–  Ilman muuta pyritään neuvottelua vauhdittamaan ja antamaan viestiä Turkin suuntaan, että tätä asiaa jollakin tavalla edistetään, Alaranta sanoi.

"Kaikki viittaa siihen, että tämä ei riitä Turkille"

Ruotsin linjauksen konkreettiset vaikutukset Syyriassa jäänevät vähäisiksi. Ruotsi ei tähänkään asti ole ollut ryhmien aseistaja, ja Ruotsin humanitaarinen apu alueella ei sekään välttämättä tähän katkea.

–  Sain käsityksen näkemistäni lausunnoista, että humanitaarista apua saatettaisiin jatkaa, mutta aika näyttää, onko se mahdollista ja mikä uuden hallituksen kanta sellaiseen toimintaan on, Alaranta sanoi.

Näillä näkymin ei tutkijan mukaan näytä siltä, että Ruotsin puheet riittäisivät Turkille, joka on vaatinut myös kurdien luovutuksia Turkkiin.

–  Toistaiseksi kaikki viittaa siihen suuntaan, että tämä ei riitä, vaan Turkin hallinto pitää luovutusasiaa edelleen pinnalla. Nyt nähdään, muuttuuko jokin seuraavan tapaamisen jälkeen, mutta ei se siltä tällä hetkellä vaikuta.

Madridin asiakirjan tekstissä ei ole Alarannan mukaan mitään kohtaa, jonka pohjalta Turkki voisi vaatia tiettyä määrää luovutuksia tai jo käsiteltyjen luovutuspyyntöjen avaamista uudelleen.

Turkin varsinaisena kohteena Nato-väittelyissä on pidetty Yhdysvaltoja, joka on Syyrian kurdiryhmien merkittävin tukija. Naton sisäiset jännitteet eivät ole katoamassa senkään jälkeen, jos ja kun Suomen ja Ruotsin jäsenyydet hyväksytään, Alaranta sanoo.

–  Turkki tulee olemaan pidemmällä aikavälillä Naton sisäinen oppositio, jonka intressit ja uhkakuvat ovat pitkälle irtautuneita (muista jäsenmaista). Siihen meidän on syytä varautua, kun tulemme liittolaisiksi samaan puolustusliittoon Turkin kanssa, eli vastaavanlaisia ongelmia tulee olemaan jatkossakin.