play

Tutkijat löysivät Suomesta uuden kärpäslajin

Uusi Scenopinus jerei -laji kuuluu ikkunakärpästen heimoon. LEHTIKUVA / HANDOUT / ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Uusi Scenopinus jerei -laji kuuluu ikkunakärpästen heimoon. LEHTIKUVA / HANDOUT / ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

STT-Lehtikuva

Tutkijat ovat vahvistaneet uuden suomalaisen kärpäslajin löytymisen, kertoo Itä-Suomen yliopisto tiedotteessa. Uusi Scenopinus jerei -laji kuuluu ikkunakärpästen heimoon.

Suvun tunnetuin edustaja on kosmopoliitti ihmisseuralaislaji navettaikkunakärpänen (Scenopinus fenestralis), jonka lisäksi Suomesta on tunnettu aiemmin myös mustaikkunakärpänen (Scenopinus niger).

Itä-Suomen yliopiston ja Turun eläinmuseon tutkijoiden laatima virallinen tieteellinen kuvaus on julkaistu ZooTaxa-lehdessä.

Uusi Scenopinus jerei -laji on Suomessa laajalle levinnyt, mutta hyvin vähälukuinen. Laji on 4–5 millimetrin kokoinen, hoikka ja mustahko.Se elää metsäympäristöjen lintujen pesäkoloissa ja -pöntöissä. Esiintymispaikkojensa perusteella lajin suomenkielinen nimi voisi olla metsäikkunakärpänen, ehdotetaan yliopiston tiedotteessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Toistaiseksi metsäikkunakärpänen tunnetaan vain Suomesta, mutta tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että se löytyy myös lähialueilta.

Ikkunakärpäsiä tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 420 lajia. Niistä suurin osa elää maapallon kuumilla ja kuivilla alueilla.

Aavikoiden lajien tapaan myös Suomessa elävät ikkunakärpäslajit ovat sopeutuneet elämään kuivissa elinympäristöissä, kuten eläinten pesissä, joissa niiden toukat saalistavat toisia hyönteisiä. Sisätiloihin sopeutunut navettaikkunakärpänen onkin tutkijoiden mukaan hyötyhyönteinen, sillä se hävittää tuhohyönteisiä.

Koulutustarjontaa luonnon monimuotoisuuteen liittyen

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Scenopinus jerei -lajin kuvasivat tieteelle uutena tutkijat Jaakko Pohjoismäki ja Antti Haarto. He nimesivät lajin Jere Kahanpään mukaan, joka on kaksisiipistutkija ja Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon digitointikoordinaattori. Taustalla on Kahanpään keskeinen rooli lajin keksimisessä.

Tieteelle ennestään tuntemattomien lajien löytyminen suhteellisen vähälajisesta ja pitkät tutkimukselliset perinteet omaavasta Pohjolasta korostaa tutkijoiden mukaan sitä, miten huonosti ihmiset edelleen tuntevat edes paikallisen luonnon monimuotoisuutta. Itä-Suomen yliopisto onkin yhdessä Helsingin, Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen kanssa käynnistänyt hankkeen, jossa kehitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvää koulutustarjontaa.

ä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi