play

Tutkimus: Etelämantereen merijää säätelee maapallon lumen ja jään sulamista

Tutkimuksessa laskettiin satelliittihavainnoista arktisella ja antarktisella alueilla tapahtuneiden heijastavuuden muutosten lämmitys- ja jäähdytysvaikutukset vuosien 1982 ja 2018 välillä. LEHTIKUVA/AFP

Tutkimuksessa laskettiin satelliittihavainnoista arktisella ja antarktisella alueilla tapahtuneiden heijastavuuden muutosten lämmitys- ja jäähdytysvaikutukset vuosien 1982 ja 2018 välillä. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Antarktista eli Etelämannerta ympäröivällä merijääpeitteellä on tärkeä rooli maapallon lumen ja jään sulamisen aiheuttaman lämpenemisen säätelijänä, selviää suomalais-norjalaisesta tutkimuksesta.

Etelämantereen merijääpeite laajeni viidentoista vuoden ajan, mikä tasapainotti arktisen alueen sulamista saamalla aikaan jäähdyttävän vaikutuksen. Vuonna 2016 antarktinen merijää kuitenkin vetäytyi merkittävästi, mikä kumosi aikaisemman kehityssuunnan.

Maapallon lumi- ja jääpeitteen sulaessa maanpinnan heijastavuus pienenee, ja entistä pienempi osa Auringon lämmittävästä säteilyenergiasta heijastuu avaruuteen. Suurempi osa säteilyenergiasta jää siis lämmittämään maapallon ilmastojärjestelmää. Vastaavasti laajenevalla lumi- ja jääpeitteellä on jäähdyttävä vaikutus.

Merijään vetäytyminen vesitti kehityssuunnan

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tutkimuksessa laskettiin satelliittihavainnoista arktisella ja antarktisella alueilla tapahtuneiden heijastavuuden muutosten lämmitys- ja jäähdytysvaikutukset vuosien 1982 ja 2018 välillä.

Tulokset vahvistivat, että arktisen alueen lumi- ja merijääpeitteen 1990-luvulta asti jatkuneella sulamisella on lämmittävä vaikutus ilmastoon.

Lisäksi Etelämantereella havaittiin kaksi toisistaan poikkeavaa kehitystä. Vuosina 2000–2015 Etelämantereen merijääpeitteen laajeneminen aiheutti jäähtymistä, joka tasapainotti suurelta osin arktisen alueen sulamisen lämmittävää vaikutusta. Toisaalta tutkimuksessa osoitettiin, että vuonna 2016 tapahtui merkittävä antarktisen merijääpeitteen pieneneminen, joka käytännössä poisti kokonaan edellisen 15 vuoden aikana kasvaneen jäähdytysvaikutuksen.

Tutkimus toteutettiin vuosina 2020–2021 Ilmatieteen laitoksen ja Norjan biotalouden tutkimuskeskuksen (NIBIO) tutkijoiden yhteistyönä. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden työtä osarahoitti Suomen Akatemia. Työssä käytettyjen satelliittimittausten tärkeimmät toimittajat olivat Euroopan sääsatelliittijärjestö (Eumetsat) ja Yhdysvaltojen avaruusjärjestö (Nasa)..

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi