play

Varpusten määrä jopa puolittunut 40 vuodessa EU:n alueella – tutkimuksen mukaan lintujen kokonaismäärä on vähentynyt sadoilla miljoonilla

Tutkimuksen mukaan muutamat runsaslukuiset lajit ovat vähentyneet suuresti. Esimerkiksi varpusen kanta on pudonnut lähes 250 miljoonalla yksilöllä. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Tutkimuksen mukaan muutamat runsaslukuiset lajit ovat vähentyneet suuresti. Esimerkiksi varpusen kanta on pudonnut lähes 250 miljoonalla yksilöllä. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

STT-Lehtikuva

Euroopan unionin alueelta on hävinnyt noin 600 miljoonaa pesivää lintuyksilöä vuoden 1980 jälkeen, kertoo lintujärjestö BirdLife Suomi tiistaina julkaistun tutkimuksen pohjalta.

Tutkimuksen mukaan EU:n alueen pesimälinnuista on hävinnyt joka kuudes yksilö noin 40 vuoden aikana. Vuodesta 1980 vuoteen 2017 pesivien lintujen lukumäärän arvioidaan vähentyneen lähes viidenneksen.

Birdlife kertoo, että merkittävä osa lintujen kokonaismäärän vähenemisestä johtuu muutaman runsaslukuisen lintulajin taantumisesta. Sen mukaan pahimmin on kärsinyt varpunen, jonka kannasta on hävinnyt noin puolet, yhteensä 247 miljoonaa lintua. Seuraavaksi eniten vähenivät keltavästäräkki, kottarainen ja kiuru.

–  Erityisen paljon lintuja on hävinnyt maatalousympäristöstä maatalouden tehostumisen ja maankäytön muutosten myötä. Suhteellinen väheneminen on ollut suurta myös esimerkiksi sisävesien, soiden ja arktisten alueiden linnuilla. Muuttolinnuista monet pitkänmatkan muuttajat, kuten pajulintu ja keltavästäräkki, ovat vähentyneet enemmän kuin Euroopassa talvehtivat lajit, järjestö jatkaa tiedotteessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tutkituista lajeista runsas puolet on sitä vastoin runsastunut. Näiden kannat vahvistuivat kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin mitä vähentyneiden lajien kannat pienenivät. Eniten runsastuivat mustapääkerttu, tiltaltti ja mustarastas, jotka Birdlifen mukaan ovat saattaneet hyötyä esimerkiksi ilmaston lämpenemisestä.

Suojelu näkyy

Tutkimuksesta ilmenee, että lintujen väheneminen oli Euroopassa voimakkainta 1980- ja 1990-luvuilla. Sen jälkeen muun muassa EU:n lintudirektiivin ja luontotyyppidirektiivin arvioidaan hyödyttäneen lintulajeja ja tehostaneen luonnon suojelua.

–  Tämä tutkimus on selkeä hälytysmerkki. Vaikka harvinaisten tai uhanalaisten lintujen suojelu on johtanut joihinkin onnistumisiin, elinympäristöjen heikkeneminen on jatkunut, mikä näkyy lintukantojen yleisenä pienenemisenä. Laaja-alaista suojelutyötä tarvitaan siis edelleen, sanoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen tiedotteessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Britannian BirdLifen julkaisema tutkimus perustuu Euroopan laajuisen linnustonseurantaverkoston (European Bird Census Council) sekä EU:n jäsenvaltioiden tietoihin, jotka sisältävät 378 lintulajin pesimäkannat ja kannanmuutokset.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi