play

Hömötiainen oli vielä muutama vuosikymmen sitten yleinen näky Suomen metsissä, mutta nyt laji on uhanalainen – Oulun yliopiston tutkimus pitää metsähakkuita suurimpana syynä kannan laskulle

Hömötiainen pesii mielellään lahoon lehtipuuhun. Lehtikuva / Ismo Pekkarinen

Hömötiainen pesii mielellään lahoon lehtipuuhun. Lehtikuva / Ismo Pekkarinen

STT-Lehtikuva

Uhanalaisen metsälinnun hömötiaisen kannan laskua selittävät Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan eniten metsähakkuut.

Oulun yliopiston tutkijat ovat seuranneet lajin tilannetta pitkäaikaistutkimuksella, jonka seuranta alkoi 1970-luvulla. Tutkimuksessa havaittiin, että metsähakkuiden pitkä kertymä aiheuttaa elinympäristökatoa. Hakkuista kärsivät tutkimuksen mukaan muun muassa hömötiaisen kaltaiset lajit, jotka ovat hyvin riippuvaisia luonnontilaisen kaltaisista metsistä.

Vielä muutama vuosikymmen sitten hömötiainen oli yksi Suomen yleisimmistä pesimälinnuista. Nykyisin hömötiainen luokitellaan kuitenkin lintujärjestö Birdlifen mukaan erittäin uhanalaiseksi, koska sen kanta on vähentynyt merkittävästi.

Lahot lehtipuupökkelöt auttavat

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan hömötiainen on lintu, joka pysyy metsässä pienellä alueella vuoden ympäri ja pesii lahopuuhun, varsinkin lahoon lehtipuuhun. Tutkimuksessa havaittiin, että metsähakkuiden kertymä vaikutti vuosien mittaan hömötiaisen pesimiseen kertautuvasti.

Tutkimuksen mukaan hömötiainen pesi sitä harvemmin, mitä enemmän maastossa oli 30:tä vuotta nuorempaa puuta.

Tutkimuksen aikana linnun pesimistiheys laski puolella.

–  Tiheyden laskusta jopa 65 prosenttia selittyi avohakkuilla ja harvennuksilla. Avohakkuiden vaikutus oli selvästi suurempi kuin harvennusten, tutkimustiedotteessa todetaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hömötiaisen kaltaisten lajien menestystä helpottaisi parhaiten tutkimuksen mukaan se, että avohakkuita vähennettäisiin. Lajin tilannetta helpotti tutkimuksessa se, jos metsässä oli runsaasti lahoja lehtipuupökkelöitä, joissa hömötiainen pystyi pesimään.

Tämä pitäisi tutkijoiden mukaan ottaa huomioon myös metsätaloudessa. Myös luonnon ennallistamisesta olisi apua.

–  Hömötiainen pesii harvemmin pönttöön, joten linnunpöntöt eivät sitä auta, sanoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Satu Kumpula tiedotteessa.

Hömötiaista seurattiin 25 neliökilometrin kokoisella tutkimusalueella, joka sijaitsi Oulun lähistöllä. Oulun yliopiston tutkimus julkaistiin Forest Ecology and Management -tiedejulkaisussa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi