play

Tutkimus: Sosiaalietuuden maksu vain kerran kuussa vähentää säästämistä ja lisää kulutusta

VATT arvioi, että esimerkiksi jakamalla etuuksia useampiin maksupäiviin voidaan sekä tasata sosiaalietuuksien saajien kulutusta kuukauden sisällä että vaikuttaa säästämispäätöksiin. LEHTIKUVA /Antti Aimo-Koivisto

VATT arvioi, että esimerkiksi jakamalla etuuksia useampiin maksupäiviin voidaan sekä tasata sosiaalietuuksien saajien kulutusta kuukauden sisällä että vaikuttaa säästämispäätöksiin. LEHTIKUVA /Antti Aimo-Koivisto

STT-Lehtikuva

Sosiaalietuuksien maksupäivien määrä kuukauden sisällä vaikuttaa huomattavasti siihen, kuinka paljon etuuksien saaja kuluttaa ja kuinka paljon panee säästöön. Tähän johtopäätökseen tultiin uudessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa.

Säästämisen havaittiin olevan noin 3–5 prosenttia vähäisempää ihmisillä, joille etuus maksettiin kerran kuussa. Heitä verrattiin tukensa kahdessa osassa saaneisiin.

Etuuden maksupäivän jälkeen kuluttaminen pelkästään välittömiin, heti kulutettaviin hyödykkeisiin nousi hetkeksi jopa noin 24 prosenttia. Tällaisiksi laskettiin esimerkiksi elintarvikkeet, ravintolakäynnit, julkinen liikenne ja tapahtumissa käynti.

–  Kulutuspiikit eivät selity sillä, että ostettaisiin vain kestotavaraa tai vyötä kiristettäisiin merkittävästi loppukuusta. Päinvastoin kerran kuussa maksettava etuus johti 4,3 prosenttia korkeampaan kokonaiskulutukseen, kertoo tiedotteessa VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Näyttöä saatiin myös siitä, että kulutusluottoja käytettiin enemmän kerralla tukensa saaneiden keskuudessa. VATT:n mukaan kulutuspiikkejä siis rahoitetaan lainaamalla enemmän tai säästämällä vähemmän.

–  Kulutusluottoja ei ollut suoraan meidän datassamme, mutta me näimme sen, että ihmisillä, jotka saivat alkukuusta maksun, olivat korkomaksut hieman suurempia. Sitä tietoa meillä ei ollut saatavilla, kuinka suuri osa näistä tulee kulutusluotoista ja kuinka suuri osa muista syistä, kertoo Matikka STT:lle.

Matikan mukaan tutkimuksen kohteena olleet eläkeläiset olivat kuitenkin keskimäärin nettosäästäjiä, eli tukien saaminen yhdellä kerralla kuukaudessa näkyi lähinnä siinä, että rahaa jäi vähemmän säästöön.

"Nämä tekijät olisi hyvä huomioida"

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tutkijan mukaan tutkimuksessa havaitut tekijät olisi hyvä huomioida, jos ja kun sosiaaliturvajärjestelmän yksityiskohtiin tehdään uudistuksia.

–  Esimerkiksi jakamalla etuuksia useampiin maksupäiviin voidaan sekä tasata sosiaalietuuksien saajien kulutusta kuukauden sisällä että vaikuttaa säästämispäätöksiin. Useampi maksupäivä lisää säästämistä ja mahdollisesti vähentää kulutusluottoja, Matikka sanoi tutkimuksen tiedotteessa.

STT:lle Matikka kertoo, että tutkimustulosten huomioiminen voi olla tarpeen erityisesti silloin, jos eri sosiaalitukijärjestelmää muutenkin remontoidaan ja eri tukimuotoja lähdetään mahdollisesti yhdistelemään.

–  Tätä on kansainvälisestikin tutkittu ja havaittu muissakin tutkimuksissa, että maksupäivät vaikuttavat kulutukseen. Jos saa paljon rahaa samaan aikaan, se nostaa sitä kokonaiskulutusta ja vaikuttaa säästämiseen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tutkimus perustui rekisteritietoihin aikaisemmin voimassa olleesta eläkemaksujen eritahtisesta maksamisesta. Vuoteen 2013 asti Suomessa oli käytössä järjestelmä, jossa kansaneläkkeen maksupäivät vaihtelivat sukunimen alkukirjaimen perusteella.

Ihmiset, joiden sukunimen alkukirjain osui aakkosissa A:n ja K:n välille, saivat tyypillisesti sekä työ- että kansaneläkkeensä alkukuusta. Muiden eläkkeet jakautuivat tasaisemmin kuukauden eri päiville, sillä työ- ja kansaneläkkeet maksettiin eri aikaan kuusta.

Tutkimus kattoi vain eläkeläiset

VATT:n mukaan tästä järjestelystä syntyi aineisto, josta pystyttiin luotettavasti selvittämään maksupäivien vaikutusta kulutukseen ja säästämiseen, kun tiedot yhdistettiin muihin aineistoihin. Tutkimus kattoi reilut 5  300 kotitaloutta.

Aineisto kuvaa vain eläkeläisiä, ja tulokset eivät välttämättä olisi täysin samanlaisia eri ikäpolvien tuensaajien kohdalla, myöntää tutkija STT:lle. Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin saatu samansuuntaisia tuloksia myös muiden ikäryhmien kohdalla.

Matikan mukaan sosiaalietuuksien maksupäivien osalta kenttä on hajallaan, eikä eri etuuksien maksupäiviä ole erityisesti koordinoitu. Tutkijan mukaan joillekin ihmisille kaikki etuudet tulevat samaan aikaan ja toisille hajautetummin.

Myös Kelalta vahvistetaan STT:lle, että nykyisellään monen asiakkaan etuudet tulevat tilille hajautetusti pitkin kuukautta. Pitkäaikaisten, jatkuvasuoritteisten etuuksien kuten esimerkiksi vanhempainpäivärahan, työttömyysturvan ja eläkkeiden kohdalla maksupäivä on määritelty joko laissa tai asetuksessa. Näiden lisäksi pakkaa sekoittavat erilaiset kertaluontoiset etuudet.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi