play

Jenni Haukio sai tehtävän, johon ei ole ohjekirjaa – presidentin puolison päätöksen pysyä työelämässä mahdollisti "onnekas sattuma"

Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

STT-Lehtikuva

Kun Jenni Haukio valmistautui aloittamaan tehtävän tasavallan presidentin puolisona, hän kohtasi edeltäjänsä Pentti Arajärven.

Haukio ei perinyt edeltäjältään ohjekirjaa. Arajärvi totesi Haukiolle, että presidentin puolison roolista suoriutumiseen ei ole oikeastaan mahdollista antaa mitään yleispäteviä ohjeita.

Haukion tehtävänä oli rakentaa tuleva, nyt pian 12 vuotta kestänyt roolinsa itse. Hänen mukaansa mikään muu ei olisi edes ollut mahdollista, koska puolison rooli elää vahvasti kulloisessakin ajassa.

Puoliso mainitaan suoraan vain kerran tasavallan presidentin kanslian työjärjestyksessä. Kansliaa koskeva laki, saati sitten perustuslaki, ei mainitse puolisoa lainkaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Tavallaan se, että tehtävä on virallisesti hyvin laajasti määrittelemätön, antaa hyvin laajat vapaudet rakentaa tehtävästä sellainen, minkä kokee itse itselleen soveltuvaksi, Haukio sanoo STT:lle.

Eräs osoitus tehtävän omalähtöisyydestä oli, että Haukio halusi jatkaa samalla työelämässä. Hän arvioi, että takavuosikymmeninä tilanne on voinut olla erilainen.

–  Suomi on muuttunut paljon tasavertaisempaan suuntaan. Kyllähän nykypäivänä moni ihminen haluaa tässäkin roolissa jatkaa omaa työuraansa ja sovitella sitä yhteen presidentin puolison tehtävän kanssa, Haukio sanoo.

Tähän avautui mahdollisuus, kun hänelle tarjottiin työtä Turun kirjamessujen ohjelmajohtajana. Hän jatkoi kyseisessä työssä lähes koko presidenttitaipaleen ajan, vuodet 2012–2022. Haukio kertoo sopineensa jokaisesta messulavalle nousseesta esiintyjästä yhdessä yhteistyökumppanien kanssa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tehtävä sopi Haukiolle, jolla oli omakohtainen tausta kirjallisuudessa. Hän luonnehtii saamaansa kutsua onnekkaaksi, sillä työn pystyi järjestämään joustavasti.

–  Työn hektinen vaihe ajoittui kesä- ja syyskuukausille. Se oli ajallisesti onnekas sattuma, koska presidentin puolison roolissa kesäkuukaudet ovat olleet vähän hiljaisempia.

Haukio kuuluu harvalukuiseen joukkoon.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suomen tasavallalla on ollut yhteensä 12 presidenttiä. Presidenttien puolisoita on ollut vielä vähemmän, sillä marsalkka Carl Gustaf Mannerheim oli eronnut valtion johtoon noustessaan.

Haukio kertoo tehtävän hoitamisesta tuoreessa muistelmakirjassa Sinun tähtesi täällä – vuodet tasavallan presidentin puolisona. Hän kävi kirjaa varten läpi kaikki edustusmatkansa, pitämänsä puheet ja keskeiset tapaamiset. Haukio sanoo, että oli rikas kokemus kulkea runsaan vuosikymmenen taival uudelleen läpi.

–  Se havahdutti jälleen kokemaan, kuinka ainutlaatuista aikaa olen saanut elää ja kuinka monipuolisista kohtaamisista olen päässyt osalliseksi, hän sanoo.

Kirjassa esille nousee valtiovierailujen ja muiden edustustehtävien ohella kokonaisuuksia, joista Haukio tunnetaan. Oma luku on omistettu esimerkiksi luonnolle, veteraanipolvelle ja laajasti kulttuurille.

–  Nämä ovat olleet sellaisia teemoja, jotka olen kokenut läheisiksi läpi elämäni, Haukio sanoo.

Kirja on nimenomaan Haukion henkilökohtainen tilinpäätös tehtävästä. Se ei sisällä poliittista analyysia tai paljastuksia valtiollisesta lähihistoriasta. Niiden osalta Haukio kertoo odottavansa puolisonsa Sauli Niinistön "toivottavasti jo lähivuosina" ilmestyviä muistelmia.

Kirjan ote on omakohtainen. Sana "Niinistö" esiintyy teoksessa vain kahdesti. Yleisemmin presidenttiin viitataan esimerkiksi etunimellä tai puolisona.

Virallisia tapahtumia sävyttävät henkilökohtaiset kokemukset. Mukana on pohdintaa myös julkisuuden haittapuolista.

Haukion ensimmäinen lapsi Aaro Niinistö syntyi alkuvuonna 2018 suuren mediajulkisuuden saattelemana. Haukio kuvailee kirjassa, että hänen oli vaikea hyväksyä julkisuuden ulottumista synnytyssairaalaan asti. Poistuminen Helsingin Naistenklinikalta ikuistettiin moniin valokuviin.

–  Tätä sairaalasta poistumisen hetkeä olenkin usein muistellut yhtenä koko elämäni epätodellisimmista kokemuksista, Haukio kirjoittaa kirjassaan.

Samalla kirja tarjoaa uusia, joskin pieniä välähdyksiä perhearjesta. Haukio kuvaa, miten hän tunsi odottamansa Aaro-pojan liikkeet ensimmäistä kertaa työmatkalla Yhdysvalloissa syyskuussa 2017. Presidenttipari oli tuolloin kuulemassa orkesteria, joka soitti Jean Sibeliuksen Finlandiaa.

–  Pidin tämän kokemuksen ajoitusta silloin niin uskomattomana, että ajattelin sitä tuskin kenenkään uskovan, jos jälkikäteen kertoisin. Mielessäni kuitenkin hymyilin, että taitaa olla klassisen musiikkimaun omaava poika kasvamassa, Haukio kirjoittaa.

Haukio on saanut viettää Mäntyniemessä runsaan vuosikymmenen.

Ensimmäiseen pariin vuoteen hän ei viitannut virka-asuntoon kotina. Kahden kauden aikana Mäntyniemeen on ehtinyt syntyä kiintymystä, mutta Haukio ei sano, että ensi vuonna häämöttävä lähtö aiheuttaisi haikeutta.

–  Vuoden 2018 presidentinvaalissa tuli näkyviin päätepiste keväällä 2024. Sen oleminen tiedossa on luontevoittanut suhtautumista tulevaan ja että muutamme takaisin yksityiskotiin, Haukio sanoo.

Aiemmin Haukio on julkaissut kolme runokokoelmaa, kirjoittanut väitöskirjan ja työskennellyt päivänpolitiikassa lähes vuosikymmenen. Hän ei ota kantaa siihen, mikä on hänen seuraava uravaiheensa. Sen pohtimiseen on nyt hyvin aikaa.

–  Politiikan maailmaan sisältyy muutakin kuin vaaleissa lunastettuja luottamustehtäviä. Toisena intohimona on kirjallisuus, kulttuuri, taiteet ja kulttuuriperintö. Näiden teemojen parista voi mahdollisesti löytyä tulevaisuuden tehtäväni.

Vuosien varrella Haukion nimi on esiintynyt myös mielipidetiedusteluissa, joissa pohditaan Niinistön seuraajaa.

Kun Ilta-Sanomat teetti helmikuussa 2022 kyselyn tulevan presidentinvaalin mustista hevosista, Haukio oli kyselyn toisena. Tuolloin, viikkoa ennen Ukrainan sotaa, vain seitsemän prosenttia suomalaisista olisi ollut valmis äänestämään Ulkopoliittisen instituutin johtajaa Mika Aaltolaa. Haukio keräsi tuplalukeman.

Millaisia ajatuksia näkyvyys presidenttigallupeissa on herättänyt Haukiossa?

–  Ei minkäänlaisia, hän vastaa.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi