Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi on katoamisen kynnyksellä

Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi on katoamisen kynnyksellä, kertovat ensimmäistä kertaa käyttöön otetut tulosmittarit. Nykyisillä suojeluresursseilla Saimaan järvilohen häviäminen on todennäköisempää kuin säilyminen, Järvi-Suomen kalatalouspalveluista kerrotaan.

Järvilohen säilytysviljelyä vaivaa vesihome, eikä luonnossa ole vaellusmahdollisuuksia järvilohen luontaisille lisääntymisalueille Vuoksen vesistössä ilman ihmisen apua. Tällä hetkellä järvilohen poikasista noin 99,8 prosenttia ei selviä Saimaan ja Pielisen järvivaellukselta takaisin.

Järvi-Suomen kalastuspalveluiden mukaan Saimaan järvilohi on luonnon monimuotoisuuden helmiä, ja sen katoaminen olisi kansallinen häpeä.

^{Järvilohella} on kaksi hoitoaluetta, Pielinen–Lieksanjoki-kokonaisuus sekä Pielisjoki–Ala-Koitajoki–Saimaa.

Molemmat hoitoalueet ovat järvilohen kannalta haasteellisia, sillä luonnonkierto ei voi toteutua ilman ihmisen apua, Ely-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen sanoo tiedotteessa.

Pieni toivonkipinä on kuitenkin nähty, kun Lieksanjoella voimalaitosten yli siirrettyjen emokalojen luonnonkudusta syntyneet pienpoikaset ovat selviytyneet jokivaiheesta ja vaeltaneet onnistuneesti Pieliselle.

–  Tämä on iso askel järvilohen suojelussa, joka on ollut vuosikymmeniä pelkästään laitosviljelyn varassa, Hentinen jatkaa tiedotteessa.

Viime vuosina sekä järvilohen säilytysviljelyyn, koskialueiden kunnostuksiin että tutkimukseen on käytetty merkittäviä määriä rahaa. Myös kalastusrajoituksia on tiukennettu. Järvilohen tilasta kertovaa seurantajärjestelmää ja mittareita ei kuitenkaan ole tätä ennen ollut käytössä.

^{Tänä vuonna} aletaan seurata kannanhoidollisten, rasvaevällisten istukkaiden määrää Pielisjoella ja Lieksanjoella, emokalojen määrää Pielisjoella ja Lieksanjoella, järvilohen käytettävissä olevia poikastuotantoalueita sekä keskimääräistä poikastiheytä poikastuotantoalueilla. Lisäksi seurataan vesihomeen haittojen torjuntaan ja tutkimukseen liittyviä hankkeita.

Kudulle palaavien emolohien määrä on monin osin ratkaiseva asia. Se määrittää muun muassa, kuinka paljon ylisiirtoja luontaisille lisääntymisalueille voidaan tehdä.

Tavoitteena on istuttaa vuosittain satatuhatta järvilohen kaksivuotiasta poikasta Pielisjokeen ja 60  000 poikasta Lieksanjokeen.

Poikaset suuntaavat Pielisjoesta Saimaan suurille selkävesille kasvamaan. Sukukypsinä ne palaavat Pielisjoelle, Kuurnan voimalaitoksen alapuolelle. Lieksanjokeen istutetut järvilohen poikaset vaeltavat suurjärvi Pieliseen ja palaavat lyhyemmän järvivaelluksen jälkeen Lieksanjoelle.