Ukrainaan lahjoitettu SPR:n, Unicefin ja Kirkon Ulkomaanavun kautta lähemmäs 60 miljoonaa euroa – "Huomattavasti suurempi summa kuin mitä olemme yleensä kriisitilanteissa saaneet"

Suomen Punainen Risti (SPR), Suomen Unicef ja Kirkon Ulkomaanapu ovat keränneet yhteensä lähemmäs 60 miljoonaa euroa Ukrainaan Venäjän hyökättyä maahan helmikuun loppupuolella.

SPR:n Ukraina-keräykseen on lahjoitettu lähes 30 miljoonaa euroa.

Tähän mennessä SPR on välittänyt katastrofirahastostaan apua lähes kahdeksalla miljoonalla eurolla kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatioon Ukrainassa ja sen lähialueilla.

Tuki sisältää muun muassa avustustyöntekijöistä koostuvan katastrofivalmiusyksikön sekä rahallista ja materiaalista apua.

Unicefin kautta Ukrainaan on lahjoitettu hieman yli 20 miljoonaa euroa. Myös Unicefin lahjoitukset käytetään humanitaariseen apuun.

–  Summa on huomattavasti suurempi kuin mitä yleensä olemme kriisitilanteissa saaneet. Yleensä summat ovat olleet noin 1–2 miljoonan euron tietämillä. Siinä mielessä summa on poikkeuksellisen suuri, kertoo Unicefin viestintäpäällikkö Terhi Bruun STT:lle.

Kirkon Ulkomaanapu puolestaan kertoo Twitterissä, että suomalaiset ovat lahjoittaneet heidän työlleen Ukrainassa yli seitsemän miljoonaa euroa.

Rahaa alettu kerätä myös Itä-Afrikkaan

Sota Ukrainassa on pahentanut ruokakriisiä Itä-Afrikassa, sillä alue on hyvin riippuvainen Venäjältä ja Ukrainasta tuotavasta vehnästä.

Lisäksi Itä-Afrikan kuivuus tulee ennusteiden mukaan olemaan pahin 40 vuoteen.

Syventyneen kriisin vuoksi SPR valmistelee katastrofirahastostaan noin 400  000 euron myöntämistä Somalian ruokapulan lievittämiseen.

–  Valitettavasti maapallon kriisit eivät ota jonotusnumeroa ja odota vuoroaan. Itä-Afrikan ruokakriisi syvenee nyt nopeasti. Ruokapulasta kärsivien määrän pelätään nousevan tänä vuonna yli 20 miljoonaan, SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen sanoo tiedotteessa.

Unicef puolestaan avasi viime viikolla hätäapukeräyksen Itä-Afrikan lasten hyväksi.

–  Kriisit vaikuttavat aina globaalisti, ja ne osuvat voimakkaimmin niihin, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa, Bruun sanoo..