Ulkoministerit esittivät oodin pohjoismaiselle yhtenäisyydelle – peruskivinä yhteiset arvot, turvallisuusintressit ja tuki Ukrainalle

Pohjoismaat ovat yhtenäisempiä ja tiukemmin toisiinsa sitoutuneita kuin liki koskaan. Tämä oli viesti, josta Suomen, Ruotsin ja Norjan ulkoministerit kertoivat tänään kuin yhdestä suusta tiedotustilaisuudessaan. Ministerit olivat koolla, koska Pohjoismaiden neuvoston eilen alkanut istunto on jatkunut tänään.

–  Me tulemme pysymään toistemme lähimpinä kumppaneina tämän kriisin (Venäjän aloittaman hyökkäyksen) aikana ja sen jälkeen, Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt sanoi.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) huomautti, että Pohjoismaiden turvallisuusyhteistyö tiivistyy lähitulevaisuudessa entisestään, kun Suomi ja Ruotsi liittyvät sotilasliitto Natoon. Tällöin kaikki Pohjoismaat kuuluvat sotilasliittoon. Lisäksi Tanska liittyi heinäkuun alussa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön.

Pohjoismaita yhdistäviksi tekijöiksi nähtiin maantieteellisen läheisyyden lisäksi yhteinen arvomaailma ja turvallisuusintressit sekä tahto tukea Ukrainaa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström luonnehti Ukrainan tukemista jopa Ruotsin ulkopolitiikan keskukseksi lähivuosina.

–  Olemme (ulkoministerien kesken) yhtä mieltä siitä, että tuen jatkuminen Ukrainalle on hyvin tärkeää. Venäjä on rikkonut rauhan Euroopassa ja jatkaa hyökkäyksiään siviilejä ja siviili-infrastruktuuria vastaan. Haluan ilmaista tukemme ja kunnioituksemme ukrainalaisille, jotka joutuvat ottamaan näitä iskuja vastaan, Billström sanoi.

Ulkoministeri Haavisto piti historiallisena sitä, miten Pohjoismaat ovat tehneet päätöksen lähettää sotilasmateriaalia Ukrainan avuksi. Hän myös nosti esiin tarpeen jatkaa vaikuttamista niihin Afrikan maihin, jotka eivät ole ottaneet kantaa Venäjän hyökkäykseen. Esimerkiksi tällaisesta vaikuttamisesta hän nosti viime kesäkuussa Helsingissä järjestetyn tapaamisen, johon ottivat osaa Pohjoismaiden ja 20 Afrikan maan ulkoministerit.

Nato-neuvottelut Turkin kanssa jatkuvat

Ulkoministereiltä kysyttiin myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien etenemisestä. Sekä Billström että Haavisto sanoivat neuvottelujen jatkuvan suurimpana esteenä seisovan Turkin kanssa. He kuitenkin korostivat, että Turkin vaatimuksiin ei voida suostua tavoilla, jotka rikkoisivat maiden omia lakeja tai kansainvälisiä sopimuksia.

–  Meidän keskustelumme ovat painottuneet PKK:hon (kurdien itsehallintoa ajava järjestö) ja terrorismiin. Olen yrittänyt sanoa, että PKK:n toiminta on kielletty koko EU:n alueella, koska se on määritelty terroristijärjestöksi. Mutta Turkilla on muitakin huolia. Sovimme Madridissa, että hoidamme näitä asioita, mutta omien lakiemme ja kansainvälisten sopimusten mukaan, Haavisto sanoi Suomen ja Turkin välisestä dialogista.

Myöskään Unkari ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Haavisto ja Billström kertoivat kumpikin, että viimeaikaisten keskustelujen valossa Unkarin antamalle hyväksynnälle ei näyttäisi olevan sen kummempia esteitä.

–  Olen keskustellut asiasta unkarilaisen kollegani (ulkoministeri) Peter Szijjarton kanssa. Hän vahvisti, että Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset käsitellään yhtäaikaisesti. He eivät ole myöskään asettaneet ehtoja Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien hyväksymiselle. Olen ymmärtänyt, että asia aiotaan hoitaa joulukuussa, Haavisto sanoi.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi tänään puhuneensa puhelimessa Unkarin pääministerin Viktor Orbanin kanssa. Niinistö ja Orban keskustelivat muun muassa Suomen Nato-jäsenyysprosessista.

–  On hyvä, että Suomi voi luottaa Unkariin meidän Nato-ratifioinnissamme, Niinistö sanoi Twitterissä.

Orbanin kansliapäällikkö Gergely Gulyas kertoi viime kuussa, että Unkarin hallitus tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ja että maa aikoo ratifioida jäsenyydet joulukuun puoliväliin mennessä. Nato-jäsenyyden hyväksymiseen liittyvät asiakirjat on kansliapäällikön mukaan annettu Unkarin parlamentille.