Kritiikki EU-komission puheenjohtajaa kohtaan on lisääntynyt omien joukosta – vuotuisessa linjapuheessa kuului nyt yritysten auttaminen ilmastotoimien yli

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona kautensa viimeisen linjapuheen tilanteessa, jossa kritiikki häntä kohtaan on lisääntynyt aiempaan verrattuna omien joukosta. Syynä ovat lähestyvät europarlamenttivaalit ja keskustaoikeiston pelko siitä, että pyrkimys kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan veisi äänestäjiä radikaalille oikeistolle.

Von der Leyenin kauden viimeisessä linjapuheessa kuuluikin voimakkaasti se, että yrityksiä, maataloutta ja ihmisiä pitää auttaa vihreän siirtymän yli. Hän myös katsoi, että hänen vuonna 2019 esittelemänsä poliittiset suuntaviivat ovat toteutuneet yli 90-prosenttisesti.

Myös taloudellinen kilpajuoksu erityisesti Kiinan kanssa näkyi von der Leyenin puheessa toistuvasti, vaikka hän painottikin yhä unionin Kiina-politiikan olevan riskien vähentämistä taloudellisen irtikytkennän sijasta.

Von der Leyen viittasi muun muassa Kiinan ja Euroopan kilpailuun ilmastoteknologiassa ja tähän liittyvään protektionismiin.

–  Emme ole unohtaneet, kuinka Kiinan epäreilut kauppakäytännöt vaikuttivat aurinkoenergiaa koskevaan teollisuuteemme, von der Leyen sanoi.

^{Hieman myöhemmin} puheessaan hän siirtyi sähköisiin ajoneuvoihin ja kertoi, että komissio käynnistää tutkimuksen Kiinasta tulevien sähköajoneuvojen tuista.

Myöhemmin puheessaan von der Leyen kertoi myös pyytäneensä Italian pääministerinä ja Euroopan keskuspankin puheenjohtajana toiminutta Mario Draghia laatimaan mietinnön Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta.

–  Koska Eurooppa tekee mitä tahansa vaaditaan pitääkseen kilpailukyvyn terässä.

Kyseessä oli viittaus Mario Draghin EKP:n puheenjohtajana pitämään legendaariseen "what ever it takes" -puheeseen, jolla Draghi rauhoitti markkinat eurokriisin aikana vuonna 2012.

Unionin tekoälyä koskevassa politiikassa von der Leyen muistutti unionin kyvystä käyttää globaalia valtaa. EU:n tekoälyä koskevan linjan von der Leyen summasi kolmeen kohtaan: "suojakaiteiksi", hallinnoksi ja teollisuuden ohjaamiseksi.

–  Ensisijaisena tavoitteenamme on varmistaa, että tekoäly kehittyy ihmiskeskeisesti, läpinäkyvästi ja vastuullisesti, von der Leyen sanoi.

Von der Leyen kertoi myös lanseeraavansa aloitteen, jossa tekoälyä koskevat startupit pääsisivät kouluttamaan mallejaan korkean suorituskyvyn tietokoneilla.

^{Puheen Ukrainaa} käsittelevässä osiossa von der Leyen kertoi komission aikovan ehdottaa jatkoa ukrainalaisten tilapäiselle suojelulle. Hän myös vakuutti tuen Ukrainalle jatkuvan, mutta konkreettiset uudet aloitteet tästä asiasta jäivät vähäisiksi.

Toisaalta von der Leyen visioi puheessaan myös EU:n laajenemista yli 500 miljoonan asukkaan ja yli 30 maan unioniksi. Tämän voi myös halutessaan lukea osaksi Ukraina-linjausta, koska Ukraina sai kesällä 2022 ehdokasmaan aseman.

Puheessa kuului myös laajemmin geopoliittinen kilpailu. Tässä hän viittasi esimerkiksi Afrikan Sahelin alueen tapahtumiin, joissa on nähty lukuisia kumouksia.

–  Venäjä sekä vaikuttaa kaaokseen että hyötyy siitä, von der Leyen sanoi.

Tässä yhteydessä von der Leyen nosti esille myös Global Gatewayn saavutuksia. Kyse on 300 miljardin euron investointisuunnitelmasta globaaliin etelään, josta komissaarina vastaa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Jutta Urpilainen.