play

Uusia kaveri- ja lukukoiria tarvitaan ympäri Suomea – toiminnan suosio oli voimakkaassa kasvussa ennen koronapandemiaa

Kaverikoirat vierailevat esimerkiksi vanhusten asumispalveluyksiköissä. Bono-koira kuvattiin Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa Espoossa. LEHTIKUVA / Seppo Samuli

Kaverikoirat vierailevat esimerkiksi vanhusten asumispalveluyksiköissä. Bono-koira kuvattiin Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa Espoossa. LEHTIKUVA / Seppo Samuli

STT-Lehtikuva

Kaveri- ja lukukoiratoiminnan suosio oli voimakkaassa kasvussa ennen koronapandemiaa, ja nyt tavoitteena on, että toiminta saadaan uuteen nousuun. Ennen pandemiaa kaverikoirilla oli vuosittain yli 100  000 kohtaamista, mutta viime vuonna kohtaamisia oli enää noin 40  000.

Myös toiminnassa mukana olevien koirien määrä on pudonnut merkittävästi: ennen pandemiaa kaverikoiria oli lähes 2  000, mutta tällä hetkellä jopa puolet vähemmän, kertoo Kennelliiton kaveri- ja lukukoiratyöryhmän puheenjohtaja Sanna Törnroos.

–  Sama ilmiö koskee myös lukukoiratoimintaa, vaikkakin se on selvästi kaverikoiratoimintaa pienimuotoisempaa. Toivomme, että pikkuhiljaa osa pandemian aikana poisjääneistä koirista ja koiranomistajista palaisi toimintaan ja saisimme myös uusia koiria omistajineen mukaan, Törnroos sanoo.

Kennelliitto järjestää kaveri- ja lukukoirakursseja ympäri Suomen. Kaverikoirat vierailevat esimerkiksi vanhusten ja kehitysvammaisten asumispalveluyksiköissä ja erilaisissa oppilaitoksissa. Lukukoirat taas käyvät pääosin kirjastoissa ja kouluissa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kennelliiton kaveri- ja lukukoiratoimintaa Jyväskylän yliopistossa vetävä Peppi Taalas kertoo, että kaveri- ja lukukoiria pyydetään jatkuvasti erilaisiin kohteisiin ja tapahtumiin, mutta koiria ja ohjaajia ei ole läheskään riittävästi, joten osa toiveista joudutaan jättämään väliin.

–  Vaikka kaveri- ja lukukoiratoiminta on tullut tutummaksi suomalaisille, kaikki koiranomistajat eivät välttämättä vieläkään huomaa pohtia, voisiko oma koira sopia tällaiseen toimintaan tai antaisiko oma aikataulu tilaa tällaiselle vapaaehtoistyölle, Taalas sanoo.

Sopii varttuneille koirille

Kennelliiton Törnroosin mukaan kaveri- tai lukukoiran tulee olla vähintään 2-vuotias, ja usein koirat ovatkin hieman vanhempia ja iän myötä rauhoittuneita. Koiran taustan tulee olla omistajan tiedossa, mistä syystä esimerkiksi rescuekoirat eli ulkomailta tuodut löytökoirat eivät pääse mukaan toimintaan. Koiran pitää myös olla terve, eikä sillä saa olla pysyviä lääkityksiä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Törnroos muistuttaa, että olennaista on myös koiran ja koiranomistajan keskinäinen suhde. Omistajan pitää osata lukea omaa koiraansa, jotta hän pystyy ennakoimaan eläimen käytöstä ja tulkitsemaan, jos koiran olo on epämukava tai se tarvitsee tukea.

–  Kaveri- ja lukukoiratoimintaan mukaan lähtevän koiranomistajan on ymmärrettävä, että toiminnan tarkoitus on asiakkaan arjen ilahduttaminen ja rikastuttaminen. Koiran on oltava hommaan aidosti halukas ja saatava tilanteista positiivisia kokemuksia, ja omistajalla on oltava vilpitön halu tehdä hyväntekeväisyyttä.

Taalas puolestaan kertoo, että kaverikoirilta kaivataan hieman erilaisia ominaisuuksia kuin lukukoirilta. Kaverikoiran täytyy sietää uusia hajuja, kovia ääniä, vieraiden ihmisten kosketusta sekä yllättävääkin käytöstä, eikä se saa olla mustasukkainen omasta ihmisestään.

Lukukoiran taas pitää pystyä rauhoittumaan itselleen usein melko vieraan lukijan äärelle. Koira saa reagoida yksittäiseen häiriötekijään, mutta sen on oltava hermorakenteeltaan sellainen, että se palautuu nopeasti ja pystyy jatkamaan lukutilannetta. Lukukoiran on myös jaksettava pysyä paikoillaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Lapset ovat tarkkoja siitä, että lukukoira varmasti kuuntelee heitä ja voivat kysyäkin, eikö koiraa kiinnosta. Lukukoira saattaa nukahtaa lukutilanteessa, jolloin ohjaaja voi sanoa lapselle, että katso nyt, kuinka se nauttii ja rentoutuu täysin.

Toiminta vaatii sitoutumista

Jos kaveri- tai lukukoiratoiminta kiinnostaa, kannattaa rohkeasti hakeutua kurssille – niitä järjestetään ympäri vuoden, Sanna Törnroos sanoo.

–  Kaveri- ja lukukoirakursseilla koulutetaan pääsääntöisesti koiranomistajaa: kerrotaan, mikä on hänen roolinsa ohjaajana, mitä hänen on tärkeää ottaa huomioon ja mitkä ovat toiminnan käytännöt, periaatteet ja vastuut.

Kaverikoiratoimintaan valmistaudutaan aina ryhmässä, jotta nähdään, miten koira suhtautuu muihin koiriin ja käyntien etenemiseen, ja kuinka nopeasti se väsyy huomion keskipisteenä olemiseen. Kokeneet kaverikoiraohjaajat arvioivat samalla koiran edellytyksiä toimia tehtävässä.

Ensimmäiset käynnit kohteissa ovat harjoituskäyntejä, joissa kokenut kaverikoiraohjaaja toimii peesarina ja antaa tarvittaessa koiranomistajalle neuvoja. Kun koira suoriutuu harjoittelukäynneistä hyvin, se ansaitsee huivin ja voi aloittaa työt kaverikoirana.

Lukukoiraksi valmistautuminen tapahtuu hieman nopeammin: kun omistaja on suorittanut kurssin ja lukukoira pääsee soveltuvuusarvioinnista läpi, koira ansaitsee huivin ja voi aloittaa lukukoiran työt heti.

Törnroosin mukaan kaveri- ja lukukoirat saavat tehdä korkeintaan yhden asiakaskäynnin viikossa, sillä käynti voi olla koiralle henkisesti raskas ja väsyttävä. Käynnit kestävät yleensä vain lyhyen ajan, mutta esimerkiksi vanhusten asumispalveluyksikössä kaverikoirat saattavat kiertää usealla eri osastolla ja kohdata paljon ihmisiä.

Kennelliitto toivoo toimintaan mukaan ensisijaisesti sellaisia ihmisiä, joilla on aikaa ja halua sitoutua toimintaan aktiivisesti. Sekä kaveri- että lukukoiratoiminta on koiranomistajille ja vierailukohteille maksutonta.

–  Täytyy pitää mielessä, että oma koira voi muodostua todella tärkeäksi jollekin asiakkaalle – se voi olla ainoa vieras, jota odotetaan innokkaasti – ja jos koiranomistaja muiden kiireidensä takia päättääkin jättäytyä toiminnasta pois, koira ei ole korvattavissa, Törnroos huomauttaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi