Yli tuhat venäläistä hakee Suomesta turvapaikkaa välttääkseen sotaan joutumisen – Suomi ei ole pystynyt tekemään päätöksiä

Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan 1  109 Venäjän kansalaista hakee turvapaikkaa Suomesta asepalvelukseen joutumisen uhan takia. Suomeen on paennut Venäjältä yhteensä 1  179 ihmistä Venäjän presidentti Vladimir Putinin viime syksynä asettaman osittaisen liikekannallepanon jälkeen.

–  Päätöksiä turvapaikoista ei ole kuitenkaan voitu vielä antaa, sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter kertoo STT:lle.

Pohjoismaat ovat keskustelleet kutsuntoja paenneiden Venäjän kansalaisten turvapaikkahakemuksista ja päättäneet toistaiseksi odottaa EU:n turvapaikkaviraston maalinjausta. Siksi päätöksiä turvapaikoista ei ole tehty.

–  Otamme EU:n turvapaikkaviraston Venäjää koskevan maalinjauksen päätöksenteon pohjaksi, koska liikkuminen EU:n sisällä lisääntyy entisestään, jos kansalliset linjaukset ovat kovin erilaiset.

Suomen Maahanmuuttovirasto on Sutterin tietojen mukaan ollut aloitteellinen, ja Suomi on muiden Pohjoismaiden kanssa vaihtanut asiasta tietoja.

^Venäläinen tutkija Vjatsheslav Skokov on yksi Suomeen paenneista. Hänen kokemuksensa mukaan turvapaikkaprosessissa ei ole tapahtumassa nyt juuri mitään. Skokov on ollut Suomessa puoli vuotta ja arvioi, että turvapaikkaprosessi voi kestää Suomessa puolitoistakin vuotta.

–  Uskoisin, että käsittelyajat ovat pidentymässä siksi, että Suomeen tulee runsaasti väkeä Ukrainastakin.

Venäjän liikekannallepanon tarkoituksena oli saada lisää sotilasvoimaa Ukrainaan sekä jo asepalveluksensa suorittaneista että asevelvollisista, mikä laittoi ihmismassoja liikkeelle Venäjältä viime syksystä lähtien.

Asevelvollisuuden välttelystä voi saada kahden vuoden vankeusrangaistuksen ja maasta poistuminen voidaan estää. Viimeksi liikekannallepano on asetettu toisen maailmansodan aikana.

Lisäksi Venäjän parlamentin alahuone duuma hyväksyi huhtikuussa lain, joka mahdollistaa asevelvollisten ja reserviläisten kutsunnan asepalvelukseen sähköisesti. Sähköiset kutsunnat antavat viranomaisille mahdollisuuden uudenlaisiin pakkotoimiin.

Jos sähköisen kutsunnan saanut ei ilmoittaudu palvelukseen, saatetaan hänet asettaa automaattisesti maastapoistumiskieltoon. Lisäksi pakoilijan varallisuus voidaan jäädyttää.

Aiemmin varmin tapa välttää kutsunnat Venäjällä on ollut korkeakouluun meno. Maaliskuussa duuma on kuitenkin tehnyt aloitteen kutsuntaikärajan nostosta 21–30-vuotiaisiin nykyisestä 18–27-vuotiaista. On arvioitu, että muutoksella pyritään saamaan kutsuntoja välttelevät opiskelijat asevelvollisiksi.

^{Tällä hetkellä EU:n} turvapaikkavirasto ja EU-jäsenmaiden maahanmuuttoviranomaiset keräävät tietoa Venäjän tilanteesta ja keskustelevat, onko palautuksia sinne turvallista tehdä.

Sutterin mukaan maiden yhteisen taustatiedon pohjalta on mahdollista aloittaa ratkaisujen teko nopeallakin aikataululla.

–  Suomessa turvapaikkahaastatteluja on tehty jo reippaasti, mutta EU:n turvapaikkaviraston linjausta on hyvä odottaa ennen kuin toimiin ryhdytään.

Venäjään liittyvässä maalinjaprosessissa on edetty, mutta varmaa valmistumisaikaa ei ole. Linjauksen arvioitiin aiemmin valmistuvan tänä keväänä.

Sutterin mukaan Suomella on velvollisuus tehdä perusteellinen turvapaikkatutkinta niille Venäjän kansalaisille, jotka ovat suojelua pyytäneet, samoin kuin muidenkin turvapaikkahakemusten kohdalla.

–  Meillä on velvollisuus tehdä mahdollisimman oikeat päätökset ja selvittää, onko yksilöllä vaara tulla vainotuksi kotimaassaan.