Väitös: Jätevesien erottelu syntypaikalla vahvistaisi ravinteiden huoltovarmuutta ja pienentäisi jätevedenkäsittelyn ilmastovaikutuksia

Jätevesien erottelu syntypaikoillaan tehostaisi ravinteiden talteenottoa ja parantaisi ravinneomavaraisuutta, selviää Suomen ympäristökeskuksen tutkija Suvi Lehtorannan väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan kotitalouksien käymälävesien ravinteilla voitaisiin korvata yli 20 prosenttia Suomessa käytetyistä mineraalifosforilannoitteista ja noin 15 prosenttia mineraalityppilannoitteista.

Venäjän hyökkäyssota on nostanut mineraalilannoitteiden hintoja ja vaikeuttanut lannoitteiden saatavuutta.

–  Ruuantuotannossa tarvittavien ravinteiden saatavuus on tärkeää turvata. Jätevesissä piilee hyödyntämätöntä potentiaalia, jota ei ole enää varaa hukata, Lehtoranta sanoo tiedotteessa.

Ravinteita saataisiin paremmin kiertoon

Suomen maatalous on typen osalta pääasiassa Venäjän tuonnin varassa, tiedotteessa kerrotaan.

–  Jos kotitalouksien ravinnerikkaat käymälävedet eroteltaisiin muista jätevesistä, voitaisiin erityisesti typen talteenottoa tehostaa huomattavasti, Lehtoranta arvioi.

Kaupungeissa jätevesien erottelu mahdollistaisi tutkimuksen mukaan vähintään kymmenkertaisen typen talteenoton nykytilaan verrattuna. Haja-asutusalueella jätevesien erottelu saisi aikaan vielä suuremman muutoksen. Siellä typen talteenotto voisi olla yli 30 kertaa nykyistä tehokkaampaa.

Haja-asutusalueilla myös fosforin talteenotto voisi parantua erottelulla 3–5-kertaiseksi nykytilaan verrattuna. Kaupungeissa talteen otetun fosforin määrä ei huomattavasti muuttuisi, mutta fosfori saataisiin kiertoon kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa, tiedotteessa todetaan.

Ympäristövaikutukset pienenisivät

Tutkimuksen mukaan jätevesien syntypaikkaerottelu noin puolittaisi kaupunkialueiden jätevedenkäsittelyn ilmastovaikutukset. Haja-asutusalueella vaikutukset pysyisivät nykytasolla.

Jos talteen otetuilla ravinteilla ja lietteestä tuotetulla energialla korvattaisiin mineraalilannoitteita ja fossiilisia polttoaineita, olisivat ilmastohyödyt vieläkin suuremmat.

–  Jätevesien syntypaikkaerottelu edistäisi jätevedenkäsittelyn kiertotaloutta ja vahvistaisi ravinteiden huoltovarmuutta, Lehtoranta sanoo tiedotteessa.

Syntypaikkaerottelu vaatisi kuitenkin suuria muutoksia infrastruktuuriin.

Lehtoranta tutki väitöstyössään kaupunkien ja haja-asutusalueiden jätevesien syntypaikkaerottelua. Lehtoranta väittelee Helsingin yliopistossa perjantaina 17. kesäkuuta.