Valtiovarainministeri Saarikko naljaili opposition vaihtoehtobudjeteille – "Irrottelu on opposition etuoikeus"

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) naljaili opposition vaihtoehtobudjeteille keskiviikkona, kun eduskunta keskusteli perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjeteista.

Saarikon mukaan oppositiota eivät sido budjettiensa laadinnassa aivan samat velvoitteet kuin hallitusta.

–  Oppositiossa voi esimerkiksi esittää vaihtoehdoksi toimia, joissa tulot ja menot eivät kohtaa saman vuoden aikana. Hallitus taas on sidottu realistisiin esityksiin. Irrottelu on opposition etuoikeus, Saarikko sanoi.

Saarikko sanoi odottaneensa aiempien eduskuntakeskustelujen perusteella, että opposition vaihtoehtobudjeteista löytyisi miljardiluokan leikkauslistoja jopa seitsemän miljardin alijäämän sulattamiseksi asti.

–  Näitä ei vaihtoehtobudjeteista löytynyt, ja tätä voi kutsua opposition realismin tajuksi, Saarikko sanoi.

Saarikko kiinnitti huomiota myös siihen, että perussuomalaisilla velkakäyrä sojottaisi aivan yhtä punaisena kuin hallituksellakin.

–  Ottaisitte velkaa ensi vuonna aivan yhtä paljon kuin hallituskin. Ette ole esittäneet ensi vuoden budjetin tasapainottamiseksi mitään toimia. Eli ihan yhteisellä asialla ollaan, Saarikko muotoili.

"Realismin toiselle puolelle"

Saarikon mukaan joissakin opposition esityksissä mennään "realismin toiselle puolelle". Saarikko nosti esimerkiksi kokoomuksen esittämän toimintamenojen palauttamisen vuoden 2019 tasolle.

–  Ehdotus tarkoittaisi laskennallisesti noin 1  500–3  000 henkilötyövuoden vähentämistä, kun säästö luonnollisesti kanavoituisi henkilöstökustannuksiin. Kokoomus siis tilaa valtionhallintoon parin tuhannen virkamiehen yt-neuvottelut tähän joulun alle ja koronan keskelle, Saarikko sanoi.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin rahoitusratkaisuja, joista monet ovat maahanmuuttoon liittyviä menosäästöjä, Saarikko piti "hyvin epärealistisina".

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettia arvioidessaan Saarikko kiinnitti huomiota siihen, että se leikkaisi aloittavien hyvinvointialueiden rahoitusta lähes 900 miljoonalla eurolla.

–  Kyllähän se heikentäisi suomalaisten palveluja rajusti, Saarikko arvioi.

Saarikon mukaan hallitusta ja oppositiota yhdistää se, että koulutus, hyvinvointi, työ ja yrittäjyys ovat molemmille tärkeitä.

–  Tasa-arvosta ja eriarvoisuuden vähentämisestä sen paremmin kuin alueellisesta ja sosiaalisestakaan tasa-arvosta oppositio ei näytä kokonaisuudessaan kantavan huolta, ja siinä on iso ero hallituksen ja opposition välillä.

Vastuuttomuutta vastaan

Oppositiopuolueiden edustajat hyökkäsivät vaihtoehtobudjettikeskustelussa etenkin hallituksen talouspolitiikan väitettyä vastuuttomuutta vastaan.

–  Marinin hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta. Kaikki ongelmat ja myös hallituksen kasassa pysyminen on kerta toisensa jälkeen ratkaistu lisävelalla. Pikavippejä on otettu sinne ja tänne. Pysyviä menojakin on lisätty ilman mitään tietoa niiden rahoituksesta, kokoomuksen Timo Heinonen sanoi.

–  Vastuuton velkaantumistahti voidaan parhaiten kääntää, kun verovaroja ei laiteta haitallisiin eikä toisarvoisiin kohteisiin entiseen tapaan. Vaikeassa taloustilanteessa asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen on tavallistakin tarpeellisempaa, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kiinnitti huomiota siihen, että hallituspuolueet vaativat aluevaaliohjelmissaan sotealan palkkauksen ja työolojen kehittämistä alan houkuttelevuuden lisäämiseksi ja henkilöstöresurssit turvaamiseksi.

–  Miksi hallitus ei tee esityksiä jo ensi vuoden budjettiin? Hoitajien määrän lisääminen ja palkkauksen kehittäminen ei onnistu ilman resursseja. Pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei liity rahoitusta, Räsänen painotti.